Totalförsvarets tutkimuslaitoksen (FOI) tutkijat ovat koonneet raportin neljästä globaalista satelliittinavigointijärjestelmästä: GPS, GLONASS, Galileo ja BeiDou. Raportti, joka perustuu avoimiin lähteisiin, tuo esiin sekä teknisen kehityksen että näihin järjestelmiin liittyvät haavoittuvuudet ja riskit, kirjoittaa virasto lehdistötiedotteessaan.

– Työskentelemme paljon erityisesti sotilaallisen GPS:n parissa ja halusimme saada paremman käsityksen kehityksestä siviilipuolella, koska siellä tapahtuu paljon. Halusimme myös luoda yleiskatsauksen toimeksiantajillemme, sanoo Sara Nilsson, FOI:n Telekrig-osaston tutkimusinsinööri Linköpingissä (Etelä-Ruotsi).

GPS, joka on Yhdysvaltojen omistama, on ollut toiminnassa 1980-luvulta lähtien ja sitä on modernisoitu useaan otteeseen. Venäjän järjestelmä GLONASS kehitettiin Neuvostoliiton aikana ja sitä päivitetään parhaillaan. EU:n Galileo-projekti, jonka tavoitteena on luoda täysin siviilivaihtoehto, on kärsinyt viivästyksistä, mutta on nyt laajennuksensa loppuvaiheessa. Kiina on viimeisten kahden vuosikymmenen aikana perustanut BeiDoun globaaliksi järjestelmäksi, sen jälkeen kun se aiemmin luotti länsimaiseen teknologiaan, kirjoittaa FOI.

– Beidou on rakennettu erittäin nopeasti, siihen on sijoitettu paljon rahaa. Ehkä se on edennyt niin nopeasti, koska on hyödynnetty tiettyä tekniikkaa GPS:stä ja Galileosta. Mutta tänä päivänä se on moderni järjestelmä, he ovat todella tehneet asiat oikein alusta alkaen, sanoo Sofia Bergström, FOI:n tutkimusinsinööri.

FOI korostaa raportissaan lisääntynyttä riskiä GNSS-signaalien häirinnälle ja harhauttamiselle, erityisesti niin sanotun spoofingin kautta, jossa vastaanotin huijataan vastaanottamaan virheellistä tietoa sijainnista ja ajasta.

– Lentokoneissa tällaiset järjestelmät voivat vaikuttua niin, että ne on suljettava kokonaan, eikä sitä voi tehdä ilmassa. Häirintäsuojajärjestelmät voivat auttaa, tai käyttää Galileon OSNMA-toimintoja, joissa signaali on osittain salattu. Silloin signaali voidaan todentaa, jotta tiedetään sen olevan oikea, sanoo Sara Nilsson.

Raportin kirjoittajien mukaan puolustussektorin tulisi seurata siviilikehitystä tarkasti. Siviilivastaanottimet voivat joissain tapauksissa täydentää sotilaallisia järjestelmiä, esimerkiksi edullisissa drooneissa, joita käytetään vain kerran. Samalla korostetaan, että sotilaiden tulisi ensisijaisesti käyttää omistettuja puolustusjärjestelmiä vähentääkseen häirinnän ja manipuloinnin haavoittuvuutta.