– FOI:n osalta olemme erittäin kiinnostuneita ymmärtämään aseiden vaikutuksia ja millaista vahinkoa ammukset aiheuttavat ihmisille. Tämä antaa mahdollisuuden arvioida omaa ammuksiamme, mutta myös vastustajan ammuksia, sanoo David Andersson, FOI:n Aseet, suojaus ja turvallisuus -osaston tutkija, FOI:n lehdistötiedotteessa.
Tutkimus perustuu kuolemaan johtaneen ampuma-aseväkivallan dokumentointiin Tukholman alueella (Ruotsi) vuosina 2021–2024. Tutkijat ovat analysoineet 20 haavakanavaa kahdesta eri ammustyypistä: 9x19 mm ja 7,62x39 mm. Dokumentaatio sisältää röntgenkuvia, ruumiinavausraportteja, valokuvia ja rikospaikkatutkimuksia, joissa kaikki henkilötiedot on poistettu.
– Nämä ovat ehdottomasti yleisimpiä. 9 millimetriä on pistoolin ammus. Toinen ammuksen tyyppi on kiväärin ammus, samaa käytetään metsästyksessä tai sotilaallisissa yhteyksissä, esimerkiksi Kalashnikov AK-47 -rynnäkkökiväärissä. Se on yleinen venäläinen ammus, josta on tärkeää olla tietoa, sanoo David Andersson.
Tutkijat ovat myös luoneet 3D-kuvia haavakanavista kvantitatiivisesti vertaillakseen vammoja. Tavoitteena on ollut selvittää, voidaanko erilaiset ampumahaavat yhdistää tiettyihin asetyyppeihin.
– Vertaamalla, miltä vammat näyttävät kuolleilla uhreilla, haluamme nähdä, voidaanko vamman ominaisuuksien perusteella päätellä, onko käytetty pistoolia vai kivääriä, sanoo Lydia Kahn, RMV:n oikeuslääkäri ja Karoliinisen instituutin tutkija.
Tulokset eivät vielä osoita tilastollisesti merkittäviä eroja eri ammustyyppien aiheuttamissa vammoissa, mutta tutkijat suunnittelevat laajentavansa tutkimusta useammilla havainnoilla.
– Tämä on pilottitutkimus, jossa on vähän havaintoja, ja näemme merkkejä siitä, että eroavaisuuksia voitaisiin osoittaa useammilla havainnoilla. Mielestämme näemme eroja kliinisesti. Kysymys on, miten voimme parhaiten luoda malleja, jotka voivat osoittaa sen, mitä näemme silmällä, sanoo Lydia Kahn.
Yhteistyötä FOI:n ja RMV:n välillä kuvataan epätavalliseksi.
– Työskentely yhdessä tällaisen tietoaineiston parissa yhteisten kysymysten kanssa on mielestäni ainutlaatuista myös kansainvälisesti, sanoo David Andersson.

