Kun Ruotsin ilmavoimat viettää 100-vuotisjuhlaansa, Ruotsin puolustusmateriaalihallinto (FMV) on esittänyt näkemyksensä siitä, miten Ruotsin tuleva ilmasotakyky kehittyy, haastattelussa Carl-Fredrik Edströmin kanssa. Edström johtaa FMV:n ilma- ja avaruusmateriaaliosastoa ja on entinen hävittäjälentäjä.
"Se on melkein huimaavaa, yli 100 vuotta. Mitä on tapahtunut, kuinka nopeasti se on mennyt ja kuinka paljon olemme onnistuneet tekemään", Edström sanoi kuvaillessaan siirtymää puusta ja paperista rakennetuista lentokoneista Tunnan-, Draken-, Viggen- ja Gripen-hävittäjien kautta nykypäivän verkottuneisiin, monialaisiin järjestelmiin.
FMV on ollut mukana Ruotsin ilmailuhankkeissa, kuten Gripen-hävittäjässä ja siirtymässä ASC 890 -ilmavalvontakoneesta uuteen GlobalEye-järjestelmään, jonka tunnus on S 106. Ruotsi rakentaa myös kansallista avaruuskykyä, mukaan lukien Esrangesta laukaistavat satelliitit.
Droneista puhuttaessa Edström viittasi Ukrainaan: "Siinä käy niin, että siitä tulee toimenpiteiden ja vastatoimenpiteiden kilpailua. Niiden välillä on jatkuvasti kilpailua." Hankinnoista hän totesi, että "[FMV:n] on pysyttävä mukana ja luotava kyky tuottaa tarvittaessa tarvittava määrä lyhyessä ajassa ja sen jälkeen kyettävä keskittymään seuraavaan, mikä saattaa tapahtua muutaman kuukauden kuluttua."
Ilmavoimien tulevaisuudesta Edström sanoi, että "olemme siirtymässä kohti miehitettyjen ja miehittämättömien järjestelmien yhdistelmää. Se toteutetaan tekoälyn mahdollisuuksien kautta, eli lentävissä järjestelmissä on autonominen tekoälykyky."
Hän kuvaili tiedon jakamista eri toimintaympäristöjen välillä: "Se antaa kyvyn havaita kohde yhdessä toimintaympäristössä, varmistaa se toisesta ja torjua se kolmannesta. Ja tämän pitäisi olla mahdollista tehdä salamannopeasti, ilman minkäänlaista viivettä." Hän lisäsi, että "avaruudessa olevat sensorit tulevat olemaan luonnollinen osa puolustusvoimien toimintaa täysin eri tavalla ensi vuosisadalla."