Puolustussektorin Uutiset haastattelee kommodori Juha Kilpeä, joka on äskettäin päättänyt palveluksensa Uudenmaan prikaatin komentajana ja siirtyy nyt puolustusasiamieheksi Tukholmaan (Ruotsi). Kilpi aloitti uransa rannikkotykistössä ja on aiemmin toiminut huoltopäällikkönä merivoimissa. 

Uudenmaan prikaati Tammisaaren (Suomi) ulkopuolella on Suomen ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto, joka vastaa muun muassa maan rannikkojääkäreiden koulutuksesta. He toteuttavat säännöllisesti harjoituksia yhdessä ruotsalaisten amfibiorykmenttien kanssa.  

Vaikka Juha Kilvellä oli rajallinen ruotsin kielen taito ja ei aiempaa kokemusta Uudenmaan prikaatista, osoittautui nimitys joukko-osaston komentajaksi onnistuneeksi.  

Minulle oli äärimmäisen tärkeää hallita ruotsin kieli mahdollisimman hyvin. Uudenmaan prikaati on kriittinen resurssi puolustusvoimillemme, ja viestintä tapahtuu pääasiassa ruotsiksi. Puolisoni puhuu ruotsia sujuvasti, joten kommunikoimme lähes yksinomaan ruotsiksi kotona kieliopintojeni aikana, jotka suoritin ennen virkaan astumistani.

Mitä ammatillisia kokemuksia sinulla on Ruotsista aiemmin?
Taustani logistiikassa merivoimissa on antanut minulle monia tilaisuuksia tehdä tiivistä yhteistyötä ruotsalaisten kollegoiden kanssa. Lisäksi olen aiemmin työskennellyt Natossa Brysselissä, missä kohtasin myös ruotsalaisia edustajia. Yhteistyö heidän kanssaan on aina ollut helppoa ja sujuvaa, sanoo uusi asiamies ja jatkaa: 

Toimin Uudenmaan prikaatin komentajana kolmen historiallisesti merkittävän ajanjakson aikana, joista jokaisella oli omat ainutlaatuiset haasteensa; koronapandemia, Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan ja Suomen Nato-hakemus. Pian saapumiseni jälkeen pandemia tuli todellisuudeksi ja kaikki harjoitukset ruotsalaisten amfibiorykmenttien kanssa keskeytettiin noin puolentoista vuoden ajaksi. Kun vihdoin jatkoimme yhteistyötä, olin vaikuttunut siitä, kuinka sujuvasti se sujui. Vain muutaman tunnin jälkeen tuntui kuin emme olisi koskaan eronneetkaan.  

Mistä luulet sen johtuvan, että se sujui niin sujuvasti kaiken sen ajan jälkeen?
Uskon, että se johtuu siitä, että joukko-osastot olivat harjoitelleet yhdessä niin pitkään, että aidot suhteet olivat ehtineet kehittyä. Monet meistä ystävystyivät myös työn ulkopuolella - tämä osoitti minulle yhteisen kulttuurin rakentamisen tärkeyden. 

Mitä kuuluu uuteen tehtävääsi puolustusasiamiehenä?
Tehtäväni on edistää ja ylläpitää suhteita puolustusvoimiemme välillä. Ollessani puolustusasiamies maassa, jossa meillä on jo niin läheistä yhteistyötä, työ liittyy enemmän sotilaalliseen diplomatiaan.  

Mitä haluat saavuttaa Ruotsissa ollessasi? 
Päätehtäväni on luoda ja vahvistaa yhteyksiä Ruotsin puolustusvoimien ja puolustusteollisuuden eri osiin. Aikani täällä on vielä liian lyhyt ollakseni tarkempi, mutta odotan sitä todella innolla. Tukholma on kaunis kaupunki, ja olen aina arvostanut työskentelyä ruotsalaisten kollegoiden kanssa. Toivon ja odotan, että Ruotsi liittyy mahdollisimman pian Natoon. Haluan korostaa, että Suomen jäsenyys ei ole täydellinen ilman Ruotsia.  

Lopuksi, mitä viestiä sinulla on ruotsalaisille puolustusyrityksille, jotka haluavat laajentua Suomen markkinoille?
Jos saan antaa yhden neuvon, se olisi harkita, miten voi luoda yhteistyötä suomalaisen teollisuuden kanssa. Olen enemmän kuin halukas toimimaan ovenavaajana ruotsalaisten yritysten ja suomalaisten yritysten tai viranomaisten välillä yhteistyön helpottamiseksi.

Haluatko organisaatiosi näkyvän uutisella tai mainoksella?

Klikkaa tästä saadaksesi lisätietoja - Ota yhteyttä!

Seuraa meitä Facebookissa, LinkedInissä, ja X:ssä (entinen Twitter)