Yritykset ja puolustussektori ovat pitkäaikaisen, rakenteellisen ja vahvan trendin edessä. Ne kasvavat nopeammin ja luotettavammin kuin markkinat kokonaisuudessaan. Puolustusmäärärahoja suunnitellaan yli kymmenen vuoden sykleissä, mikä antaa ennustettavuutta kasvuun. Lisäksi yritykset ja sektori tarjoavat riskien hajauttamista osakesijoittajalle, vieläpä saman omaisuuslajin, osakkeiden, sisällä. Tämä on harvinaista ja arvokasta osakesijoittajille. Näitä näkökulmia ei usein käsitellä.
Ehkä siksi, että puolustusteollisuus on aiemmin niputettu yhteen kiistanalaisten alojen kanssa mielestäni täysin virheellisellä tavalla, mutta viime aikoina on tapahtunut paljon. Vuoden 2022 ja 2023 aikana olemme todistaneet voimakasta muutosta sektorin näkemyksessä. Länsimainen puolustus nähdään yhä enemmän vastuullisena sijoituksena. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ottaa aloitteen puolustusobligaatioista parantaakseen puolustussektorin rahoitusmahdollisuuksia. EU:n puolustusministerit korostavat yhdessä puolustusinvestointien merkitystä ja että sijoittajien tulisi lopettaa sektorin välttäminen sillä perusteella, ettei se olisi kestävää ja vastuullista. Myös media toimii nyt. Näemme Affärsvärldenin kritisoivan AP-rahastoja siitä, että ne jättävät sijoittamatta brittiläiseen BAE Systemsiin, joka omistaa monia Ruotsin kriittisesti tärkeitä ja historiallisesti menestyneitä puolustusyrityksiä. Selkeä muutos, jossa puolustukseen suhtaudutaan aiempaa nyansoidummin, on edullinen koko alalle. Tämä parantaa puolustusteollisuuden mahdollisuuksia saada rahoitusta ja sijoittajia.
Mikä on muutoksen taustalla?
Meillä on turvallisuuspoliittinen uhka aivan EU:n rajalla, jota on aiemmin aliarvioitu eikä ole ollut riittävän koordinoitua. Lisäksi maailmanlaajuinen geopoliittinen riski, joka vaikuttaa erittäin paljon Eurooppaan. EU:n päättäjiin vaikuttaa yleinen mielipide, joka selkeästi kannattaa investointeja uskottavaan puolustukseen. Nyt on myös ilmeistä Euroopalle, että puolustusmateriaalin tuotantotahtia ei voida nopeasti ja helposti lisätä. EU ja Yhdysvallat ovat vaikuttavalla tavalla tukeneet Ukrainaa, vaikka läsnäolon olisi ehkä pitänyt tapahtua aiemmin. Laajan tuen ja tuotannon lisäämisen vaikeuksien vaikutus on, että emme edes pysty täyttämään Ukrainan tukemisen paljastamia aukkoja. Myös amerikkalaiset kenraalit varoittavat, ettei Yhdysvalloilla ole kapasiteettia toimia sekä Euroopassa, Lähi-idässä että Indo-Tyynenmeren alueella. Lisäksi meillä on hankintamuotoja ja sääntelyä, jotka pidentävät aikaa tarpeen havaitsemisesta valmistuksen aloittamiseen. EU:ssa käyttöön otetut kestävyyssäännökset ovat korkeita ja tärkeitä tavoitteita, mutta ne ovat myös tehneet sijoittajista varovaisia sijoittamaan puolustussektoriin.
Tiesitkö, että maailman 100 suurimman puolustusyrityksen liikevaihto laski vuonna 2022 verrattuna edelliseen vuoteen? (SIPRI 2023). Tämä on kiistaton riskimerkki siitä, että puolustusmäärärahojen saaminen, tuotannon aloittaminen ja valmistuminen vie aikaa ja yleinen valmius on alhainen. Nyt Financial Times raportoi päivittäin, että tilaukset virtaavat sisään ennennäkemättömällä tahdilla nykyaikana.
Puolustussektorin edellytykset eteenpäin
Geopoliittisten tapahtumien ja puhtaiden konfliktien määrä ei ole se, mikä ajaa sektorin yritysten tuottoa. Se on kasvu, voitot ja voittokasvu sekä kehitys, joka vaikuttaa siihen puolustusmäärärahojen ja investointien kautta ajan myötä. Vahva tuotto sektorilla riippuu siis siitä, että länsimaiset demokratiat vastaavat suuriin investointitarpeisiin, joita meillä on edessämme. Uskottavan varustautumisen on tapahduttava, jotta voimme tuntea olomme turvalliseksi ja varmaksi.
Arvioni mukaan EU ja länsi haluavat antaa parhaat mahdolliset edellytykset puolustussektorille eteenpäin ja uskon, että tämä vaikuttaa sijoittajiin näkemään alan positiivisemmassa valossa, olemaan mukavampi kestävyysperspektiivistä ja lisäämään sijoituksiaan puolustusteollisuuteen.
Selkeämpi EU antaa selkeämmän pelialustan sijoittajille ja rahoittajille.
Hyvää Uutta Vuotta!
Joakim Agerback
Salkunhoitaja Finserve Global Security Fund I

