Euroopan komissio kutsuu kaikki jäsenmaat osallistumaan Security Action for Europe (SAFE) -rahoitusvälineen toiseen kierrokseen. Kierros kattaa 21,3 miljardia euroa. Rahoilla vahvistetaan puolustusvalmiutta ja tukea Ukrainalle, muun muassa yhteishankintojen kautta Ukrainan kanssa.
Asia käy ilmi tiedotteesta, jonka komission puolustusteollisuuden ja avaruusalan pääosasto julkaisi 29. lokakuuta. Jäsenmaat ilmoittavat ensin, kuinka paljon ne haluavat lainata. Komissio ilmoittaa sen jälkeen alustavat myönnöt kahden viikon kuluessa hakuajan päättymisestä.
Komission mukaan jäsenmaiden tulisi asettaa etusijalle sekä Ukrainan että omien asevoimiensa kiireelliset tarpeet. Kyse on ilma- ja ohjuspuolustuksesta, droneista ja droonintorjunnasta sekä ammuksista ja ohjuksista. Maita kehotetaan myös sisällyttämään investointisuunnitelmiinsa yhteishankintoja Ukrainan kanssa.
Komission SAFE-sivuston mukaan hankkeet perustuvat pääsääntöisesti vähintään kahden maan väliseen yhteishankintaan, joista ainakin yksi saa SAFE-lainaa. Ukraina ja ETA/Efta-maat voivat osallistua tietyin ehdoin, ja väliaikaisesti myös yksittäiset jäsenmaat voivat tehdä hankintoja itsenäisesti. Vähintään 65 prosenttia komponenttien kustannuksista on tultava EU:sta, Ukrainasta tai ehdot täyttävistä ETA/Efta-maista.
Toinen kierros on osa toukokuussa 2025 hyväksyttyjä pitkäaikaisia SAFE-lainoja, joiden kokonaissumma on 150 miljardia euroa. Marraskuussa 2025 jäsenmaat toimittivat puolustusteollisuutta koskevat suunnitelmansa.
EU on hyväksynyt lainasopimukset kaikille 19 jäsenmaalle, jotka päättivät osallistua. Komissio on allekirjoittanut lainasopimukset 16 maan kanssa. Tähän mennessä lähes 13,5 miljardia euroa on maksettu ennakkona niille yhdelletoista jäsenmaalle, jotka ovat sitä pyytäneet.
Näiden 19 maan joukossa ovat Tanska ja Suomi. NDS on aiemmin uutisoinut siitä, kun Tanska ja Suomi saivat hyväksynnän suunnitelmilleen, sekä siitä, kun 16 EU-maata sai vihreän valon SAFE-lainoille helmikuussa.
Komissio kuvailee SAFEa tärkeäksi osaksi Readiness 2030 -ohjelmaa. Tavoitteena on nopeuttaa puolustusinvestointeja, vahvistaa valmiutta ja kriisinsietokykyä sekä vahvistaa puolustusteollista perustaa yhteistyön ja yhteishankintojen avulla.