Ala kommentoi Puolustusvalmistelukunnan osaraporttia

SOFF kertoo, että he toivottavat tervetulleeksi Puolustusvaliokunnan ehdotukset uusista panostuksista kyberturvallisuuteen sekä politiikan priorisoinnin yhteistyölle ja elinkeinoelämälle. 

Väliraportti "Kraftsamling" nostaa esiin kolme kohtaa Ruotsin kyberturvallisuuden vahvistamiseksi;

1)  Digitaalisen infrastruktuurin vahvuuden varmistamiseksi tarvitaan tiedon- ja kyberturvallisuuden koordinointia. 

2)  Virastojen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä korostetaan erityisesti, ja NCSC nähdään avaimena vahvistettuun yhteistyöhön. 

3)  Antagonististen kybertoimintojen pitäminen normaalina vaatii jatkuvia toimenpiteitä. Puolustusvaliokunta korostaa tarvetta sitouttaa IT-sektorin osaaminen kokonaisturvallisuuteen kohonneen valmiuden ja sodan aikana. 

– Näemme positiivisena, että Puolustusvaliokunta puoltaa selkeämpiä vaatimuksia, parempaa seurantaa ja harkitsee, pitäisikö kyberturvallisuuden vastuu organisoida erilliseksi virastoksi, sanoo Ronja Ahlberg, SOFF:n kyberpuolustuksen aluevastaava. 

SOFF näkee yhteistyön perustavanlaatuisena ja ratkaisevana osana kyberturvallisuuden ja digitalisaation monimutkaisten haasteiden kohtaamisessa. 

– Vahvojen kumppanuuksien kehittäminen julkisen ja yksityisen sektorin välillä on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa vahva ja tehokas kyberturvallisuusrakenne. SOFF näkee potentiaalin IT-sektorin osaamisen sitouttamisessa positiivisena vaikutuksena osaamisen hankintaan, mikä vahvistaa Ruotsin kykyä kohdata ja hallita kyberuhkia tehokkaasti, päättää Ronja. 

Väliraportti toteaa, että siviilipuolustuksen on lähitulevaisuudessa kehitettävä korkeampi kokonaisturvallisuuskyky. Tarvitaan nopeampaa tahtia, ja tämän ymmärryksen on läpäistävä koko yhteiskunta ja ohjattava kokonaisturvallisuuden kehitystä eteenpäin.

Mitä valiokunta ehdottaa?

1) Selkeät johtamis- ja alaisuussuhteet siviilipuolustuksessa. Suurimman mahdollisen puolustusvaikutuksen saavuttamiseksi Puolustusvaliokunta ehdottaa useita toimenpiteitä, jotka mahdollistavat yhteiskunnan resurssien selkeän suuntaamisen, suunnittelun ja koordinoinnin.

2) Muodostaa MSB:stä virasto hallituksen siviilipuolustuksen koordinoinnin tueksi. Puolustusvaliokunta ehdottaa, että MSB:stä muodostetaan virasto hallituksen siviilipuolustuksen koordinoinnin tueksi, muun muassa vastuussa uudesta sektorista, joka käsittelee siviilipuolustuksen suunnittelua, johtamiskykyä ja koordinointia, taloudellisen puolustuksen kehittämistä sekä rauhanajan kriisivalmiutta.

3) Uudelleenperustaa uusi taloudellinen puolustus. Puolustusvaliokunta toteaa, että kokonaisturvallisuuskyky on suoraan sidoksissa toimivaan kansantalouteen ja ehdottaa http://b.la/ uusien valmiussektorien (ulkomaankauppa, teollisuustuotteiden ja työvoiman saatavuus) käyttöönottoa sekä sodan kannalta tärkeiden yritysten järjestelmän uudelleenperustamista.

4) Taloudellinen suunnittelukehys siviilipuolustukselle. Puolustusvaliokunta ehdottaa, että pitkän aikavälin tavoitteet ja taloudelliset kehykset asetetaan jokaisen puolustuspäätöksen yhteydessä ja että investointien ja ylläpidon rahoitus kootaan yhteen tai muutamaan määrärahaan.

– Näemme erittäin positiivisena, että yhteistyötä niiden yritysten kanssa, joiden toiminta on merkityksellistä kokonaisturvallisuudelle, vahvistetaan ja formalisoidaan, sanoo Lina Bonander, SOFF:n yhteiskunnan turvallisuuden ja siviilipuolustuksen aluevastaava.

Sotilaallisesta puolustuksesta valiokunta kirjoittaa, että siviilipuolustuksen on annettava puolustusyrityksille edellytykset huolehtia sotilaallisesta puolustuksesta. 

 Esille nostetaan muun muassa kolme kohtaa;

1) Ruotsin puolustusyritykset ovat kansallinen voimavara.