Kyseisellä miehellä on lapsuudesta lähtien ollut autismikirjon diagnoosi. Diagnoosi on johtanut siihen, että hänet on suljettu pois mahdollisuudesta tulla testatuksi asepalvelukseen ilman mahdollisuutta yksilölliseen arviointiin hänen soveltuvuudestaan suorittaa asepalvelus.
Autismikirjon diagnoosi sisältää suuria yksilöllisiä vaihteluita sekä diagnoosin aiheuttamien rajoitusten että toimintakyvyn heikentymisen asteen osalta yksittäisessä tapauksessa. Yksilön oireet voivat lisäksi usein muuttua ajan myötä.
– Koska ei voida sulkea pois, että näillä diagnooseilla olevilla henkilöillä on kyky suorittaa sotilaspalvelus, on mielestäni syrjintälain vastaista automaattisesti sulkea heidät pois. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että kaikilla pitäisi automaattisesti olla oikeus suorittaa asepalvelus, vaan oikeudesta tulla testatuksi henkilön yksilöllisten edellytysten perusteella, sanoo syrjintävaltuutettu Lars Arrhenius.
DO vaatii kanteessaan, että Ruotsin asevoimat maksaa miehelle 45 000 kruunua syrjintäkorvauksena.
DO 2022/4076
Faktat
Arvioitaessa niiden henkilöiden soveltuvuutta, jotka kutsutaan kutsuntoihin (tai niin sanottuun vapaaehtoiseen vaiheeseen, jossa henkilöt voivat omasta aloitteestaan hakea sotilaspalvelukseen), yksi vaiheista on tarkistaa, ettei testattavaksi tulevalla henkilöllä ole aiempaa autismidiagnoosia. Ruotsin asevoimien käytäntöjen mukaan henkilö, jolla on joskus ollut tämä diagnoosi, katsotaan automaattisesti soveltumattomaksi sotilaspalvelukseen, riippumatta siitä, onko henkilöllä mitään merkittäviä oireita todellisen toimintakyvyn kannalta.
DO on aiemmassa valvontapäätöksessään kesäkuussa 2021 arvioinut, että sekä Ruotsin asevoimat että Kutsunta- ja testausvirasto ovat rikkoneet syrjintäkieltoa menettelyn aiheuttaman automaattisen poissulkemisen kautta.