Päivä sen jälkeen, kun Ruotsin puolustusmateriaalihallinto (FMV) allekirjoitti DALO:ssa niin kutsutun tilaisuusoston, Nordic Wing kertoi, mitä Ruotsi ostaa: Astero-tiedustelulennokin ja Raptor 2 -hyökkäyslennokin. Kyseessä on pari, jonka tanskalainen valmistaja sanoo toimivan yhtenä silmukkana, ja jota se tukee nyt myös fyysisellä läsnäololla Ruotsin maaperällä.

Matka DALO Industry Days -tapahtumaan on BAE Systems Boforsin sponsoroima

FMV on ilmoittanut kaupasta tiedustelu-vaikutuskokonaisuutena (recce-strike): Astero-tiedustelulennokki löytää ja seuraa maaleja sekä välittää näkemänsä reaaliajassa, ja se yhdistetään Raptor 2 -hyökkäyslennokkiin, joka on lennokki-ammus (loitering munition) ja iskee tiedustelulennokin löytämiin maaleihin. Nämä kaksi järjestelmää yhdistää Nordic Wingin ohjelmisto. Lennokkien lisäksi FMV ostaa operaattoriasemia, koulutussimulaattoreita sekä tarkoitukseen rakennettuja huoltokontteja ensilinjan kunnossapitoon kentällä. Toimitukset FMV:lle ja luovutus Ruotsin puolustusvoimille on suunniteltu vuoden 2027 toiselle neljännekselle.

FMV kuvaili kauppaa termillä läglighetsköp, eli tilaisuusosto. Kysyttäessä, mikä sai Ruotsin valitsemaan juuri Nordic Wingin, ja tarkemmin sanottuna Asteron ja Raptor 2:n, yksi Nordic Wingin perustajista Jonas Münster nostaa ensimmäisenä esiin pohjoismaisen kontekstin.

– NORDEFCO:n (Pohjoismaiden puolustusyhteistyö) piirissä maiden välillä on tiivis yhteistyö, ja Tanskan ja Ruotsin välillä on veljeyttä ja sisaruutta, Münster sanoo. Ja se, että olemme tanskalainen yritys, joka nojaa kaikessa täällä näkyvässä eurooppalaisiin valmistajiin, hän lisää nyökäten kohti osaston tuotteita.

Tämän lisäksi hän katsoo, että järjestelmät ovat ansainneet paikkansa historiansa ja hänen mielestään muualta vaikeasti löytyvän suorituskyvyn ansiosta.

– Erilaisia lennokkijärjestelmiä on markkinoilla miljoona, mutta meillä on hyvin todennettu, pitkä käyttöhistoria juuri Asterosta ja Raptorista aktiivisessa käytössä, myös muissa NATO-maissa, Münster jatkaa. Vastaavaa suorituskykyä yhdestä järjestelmästä ei oikeastaan saa mistään muualta.

Yksi silmukka, kolme hyökkäyslennokkia

Astero ja Raptor 2 on suunniteltu toimimaan yhdessä. Astero on tiedustelu-, valvonta- ja tähystyslennokki (ISR-lennokki), joka pystyy havaitsemaan maalin ja koordinoimaan siihen kohdistuvan iskun. Raptor 2 puolestaan on kannettava hyökkäyslennokki, lennokki-ammus, joka Nordic Wingin mukaan voidaan laukaista käsin, pysyä ilmassa jopa neljä tuntia ja jonka taistelukärjellä on huomattava panssarinläpäisykyky.

– Sotilastermein tätä kutsutaan tappoketjuksi (kill chain). Se ei kuulosta kovin mukavalta, hän myöntää, mutta se tarkoittaa vain, että koko silmukka on hallussa.

Yksi Astero voi koordinoida kolmea Raptoria, hän selittää, ja lennokit kommunikoivat keskenään salatun radioyhteyden kautta, välittäen toistensa signaaleja ja vahvistaen toisiaan GPS-häirinnän kaltaisissa olosuhteissa, joita on nähty Ukrainan rintamalla.

– Mitä enemmän järjestelmiä on ilmassa, sitä paremmaksi koko ketju muuttuu, hän tiivistää.

Sitä, mitä monet kutsuvat parvilentämiseksi, Münster täsmentää olevan itse asiassa mesh-verkko.

– Parvilentäminen on vain hieno sana mesh-verkolle. Lennokit puhuvat keskenään radioverkossa, joka on vahvasti salattu. Sen voi ajatella hämähäkinverkkona lennokkien välillä, Münster sanoo. Yksi lennokki puhuu muille, ja ne löytävät aina parhaan yhteyden kotiin. Ne jakavat myös sijaintinsa ja kolmiomittaavat toisiaan vasten, joten mitä enemmän lennokkeja on, sitä parempi tarkkuus saavutetaan.

Järjestelmät voivat toimia myös itsenäisesti, hän huomauttaa; yhdessä ne vain vahvistuvat entisestään.

Tiedustelulennokin ja hyökkäyslennokin välisestä maalin luovutuksesta Münster kuvailee useita menetelmiä: Astero voi valaista maalin, luovuttaa sen koordinaattien avulla, tai välittää kuva- ja sijaintitietoa Raptorille pikselilukitusta ja loppuvaiheen ohjausta varten. Kaiken tämän aikana, hän korostaa, ihminen on aina mukana päätöksentekosilmukassa. – Koska olemme NATO-maa, ihminen on aina mukana silmukassa. Käytössä on luovutusprosessi, jossa vahvistetaan asiat, hän sanoo.

Raptorit on myös suunniteltu siten, etteivät ne aiheuta tahatonta sivullisvahinkoa, Münsterin mukaan. Jos lennokki ei pysty lukittumaan maaliinsa, sen virta on vähissä, siinä ilmenee kriittinen vika tai se menettää radioyhteytensä pidemmäksi aikaa, se siirtyy itsetuhomekanismiin ja tuhoaa itsensä ilmassa.

Läsnäolo Ruotsissa

Kauppaan sisältyy fyysinen jalanjälki. Nordic Wing perustaa Ruotsiin huolto-, korjaus- ja kunnossapitotoiminnan, mukaan lukien huoltokontit, jotka on sidottu Ruotsin puolustusvoimien vaatimuksiin.

– Se tarkoittaa, että meillä on fyysinen Nordic Wing -läsnäolo Ruotsissa, ruotsalaisia työntekijöitä ja paikallista ruotsalaista työvoimaa, Münster sanoo.

Yritys tekee jo yhteistyötä ruotsalaisten toimittajien kanssa komponenttien osalta, hän huomauttaa, ja näin oli tehty jo ennen tätä tilausta; Ruotsissa on useita yrityksiä, jotka tekevät lennokkien tutkimus- ja kehitystyötä ja joita Nordic Wing oli hänen sanojensa mukaan "pitänyt silmällä" jo aiemmin. Kysyttäessä, syventääkö kauppa näitä teollisia siteitä, hän ei liioittele asiaa, mutta ei myöskään vähättele sitä. – Olisi epärealistista, jos seisoisin tässä ja sanoisin, ettei se syvennä yhteistyötämme ruotsalaisen teollisuuden kanssa, Münster myöntää. Kiinnostus oli jo ennestään suurta, mutta nyt siitä tulee helpompaa toteuttaa nopeammin.

Toimitukset on suunniteltu vuoden 2027 toiselle neljännekselle, eli noin vuoden päähän. Münsterin mukaan tuotantolinja on käynnissä, eikä hän näe estettä aikataulussa pysymiselle, vaikka hän myöntää, että Ruotsissa on vielä paljon työtä tehtävänä käyttöönoton osalta.

– Edessämme on paljon työtä, mutta en näe tummia pilviä taivaanrannalla, hän sanoo.

FMV tekee hankinnan tilaisuusostoihin varatun määrärahan puitteissa (läglighetsköp). FMV kuvaa näitä nopeiksi, suunnittelemattomiksi hankinnoiksi, jotka se voi tehdä lyhyellä varoitusajalla, "kun markkina yllättäen avautuu". Ne rajoittuvat operatiivisiin järjestelmiin, joiden teknologinen kypsyystaso (TRL, Technology Readiness Level) on korkea, eli teknologia on täysin kehitetty, perusteellisesti testattu ja käyttövalmis. Tavoitteena on FMV:n mukaan nopeampi luovutus ja aikaisempi käyttöönotto puolustusvoimissa.

– Tällä hankinnalla Ruotsin puolustusvoimat voi jatkaa suorituskykynsä kehittämistä lennokki-ammusten alalla, sanoo Eric Holmberg, FMV:n tykistö- ja kranaatinheitinjärjestelmäyksikön päällikkö, viraston tiedotteessa.

Tahdissa pysyminen

Ukrainassa lennokkien vastatoimet, kuten elektroninen sodankäynti ja muut miehittämättömien ilma-alusten (UAS) torjuntajärjestelmät, kehittyvät nopeasti. Kysyttäessä, onko alustassa varaa pysyä kehityksen tahdissa, Münster sanoo sen jo tekevän niin. – Tässä on kyse järjestelmän neljännestä sukupolvesta, ja uusi sukupolvi on jatkuvasti tulossa, hän sanoo. Sekä ohjelmistoa että laitteistoa päivitetään jatkuvasti, joten alustaa on helppo pitää elossa. Teemme näin, koska tiedämme taistelukentän muuttuvan koko ajan.

Tämä odotus, hän lisää, oli kirjattu yhteistyöhön jo FMV:n toimesta.

– FMV on perehtynyt tähän perusteellisesti. He ennakoivat tämän, ja heillä oli kaukokatseisuutta sanoa, että he tietävät tämän tapahtuvan ja haluavat sen olevan osa sitä, mitä teemme yhdessä, hän jatkaa. Järjestelmät kehittyvät jatkuvasti vastaamaan taistelukentän vaatimuksia. Näin tässä pelissä vain toimitaan nykyään.

Tanskalaiselle yritykselle myyminen Ruotsiin kantaa erityistä painoarvoa, hän pohtii.

– Tanskalaisena yrityksenä unelmamarkkinoita on periaatteessa neljä, eikä kyse ole koosta tai rahasta, vaan kunniasta ja mahdollisuudesta: Tanska, Ruotsi, Norja ja Suomi, Münster sanoo. Ruotsi on meille jopa läheisempi, koska siellä on veljemme ja sisaremme. Odotamme todella innolla, että voimme lunastaa tämän lupauksen puolustusvoimille ja Ruotsin kansalle. Se on valtava kunnia ja unelmien täyttymys.