DALO:ssa, päivä sen jälkeen kun Ruotsin puolustusmateriaalihallinto (FMV) allekirjoitti kaupan, jota se kutsui tilaisuusostoksi, Nordic Wing kertoi tarkemmin, mitä Ruotsi on ostamassa: Astero-tiedustelulennokin ja Raptor 2 -hyökkäyslennokin, parivaljakon, jonka tanskalaisvalmistaja sanoo toimivan yhtenä silmukkana ja jota se tukee nyt myös fyysisellä läsnäolollaan Ruotsin maaperällä.

Matka DALO Industry Days -tapahtumaan on BAE Systems Boforsin sponsoroima

FMV on ilmoittanut kaupasta tiedustelu-isku-kokonaisuutena: Astero-tiedustelulennokki, joka löytää ja seuraa maaleja sekä välittää näkemänsä reaaliajassa, yhdistettynä Raptor 2 -hyökkäyslennokkiin, joka on partiovaikutteinen ammus (loitering munition) ja iskee lennokin löytämiin maaleihin. Nämä kaksi järjestelmää on kytketty toisiinsa Nordic Wingin ohjelmistolla. Lennokkien lisäksi FMV ostaa operaattoriasemia, koulutussimulaattoreita sekä tarkoitukseen räätälöityjä huoltokontteja ensilinjan kunnossapitoon kentällä. Toimitukset FMV:lle ja luovutus Ruotsin asevoimille on suunniteltu vuoden 2027 toiselle neljännekselle.

FMV kuvasi kauppaa termillä läglighetsköp, tilaisuusosto. Kysyttäessä, mikä sai Ruotsin valitsemaan juuri Nordic Wingin ja nimenomaan Asteron ja Raptor 2:n, Nordic Wingin perustajajäsen Jonas Münster nostaa ensimmäisenä esiin pohjoismaisen ulottuvuuden.

– NORDEFCO:n (Pohjoismainen puolustusyhteistyö) puitteissa tehtävä läheinen yhteistyö maiden välillä sekä Tanskan ja Ruotsin välinen veljeys ja sisaruus vaikuttavat asiaan, Münster sanoo. Ja se, että olemme tanskalainen yritys, joka nojaa kaikessa näkemässänne eurooppalaisiin valmistajiin, hän lisää nyökäten kohti osaston tuotteita.

Tämän lisäksi hän katsoo, että järjestelmät ovat ansainneet paikkansa historiansa ja hänen mielestään muualta vaikeasti löytyvän suorituskyvyn perusteella.

– Markkinoilla on miljoona erilaista lennokkijärjestelmää, mutta meillä on juuri Asterolla ja Raptorilla erittäin hyvin todistettu ja pitkä käyttöhistoria aktiivisessa käytössä, myös muissa Nato-maissa, Münster jatkaa. Vastaavaa suorituskykyä yhdessä järjestelmässä ei oikeastaan löydy mistään muualta.

Yksi silmukka, kolme hyökkäyslennokkia

Astero ja Raptor 2 on suunniteltu toimimaan yhdessä. Astero on tiedustelu-, valvonta- ja tiedonhankintalennokki (ISR), joka pystyy paikantamaan maalin ja koordinoimaan siihen kohdistuvan iskun; Raptor 2 on kannettava hyökkäyslennokki, partiovaikutteinen ammus, joka Nordic Wingin mukaan voidaan laukaista käsin, pysyä ilmassa jopa neljä tuntia ja jonka taistelukärjellä on merkittävä panssarinlävistyskyky.

– Sotilastermein tätä kutsutaan tappoketjuksi (kill chain). Se ei kuulosta kovin mukavalta, hän myöntää, mutta se tarkoittaa vain, että sinulla on koko silmukka hallussasi.

Yksi Astero voi koordinoida kolmea Raptoria, hän selittää, ja lennokit kommunikoivat keskenään salatun radioyhteyden kautta, välittäen toistensa signaaleja ja vahvistaen toisiaan GPS-häirityissä olosuhteissa, kuten Ukrainan rintamalla on nähty.

– Mitä enemmän järjestelmiä on ilmassa, sitä paremmaksi koko ketju muuttuu, hän tiivistää.

Sitä, mitä monet kutsuisivat parvitoiminnaksi, Münster täsmentää olevan itse asiassa mesh-verkko.

– Parvitoiminta on vain hieno sana mesh-verkolle. Lennokit puhuvat toisilleen voimakkaasti salatussa radioverkossa. Sen voi ajatella hämähäkinverkkona lennokkien välillä, Münster sanoo. Yksi lennokki puhuu muille, ja ne löytävät aina parhaan yhteyden kotiin. Ne jakavat myös sijaintinsa ja kolmioivat asemansa toistensa avulla, joten mitä enemmän lennokkeja on käytössä, sitä parempi tarkkuus saavutetaan.

Järjestelmät voivat toimia myös itsenäisesti, hän huomauttaa; yhdessä ne vain vahvistuvat entisestään.

Kuvatessaan siirtymää ISR-lennokista hyökkäyslennokkiin Münster mainitsee useita menetelmiä: Astero voi valaista maalin, luovuttaa koordinaatit, tai välittää kuva- ja sijaintitietoa Raptorille pikselilukitusta ja loppuvaiheen ohjausta varten. Koko prosessin ajan, hän korostaa, ihminen on mukana päätöksentekosilmukassa. – Koska olemme Nato-maa, ihminen on aina mukana päätöksenteossa. Käytössä on luovutusprosessi, jossa vahvistus tehdään, hän sanoo.

Raptorit on myös suunniteltu välttämään tahattomia sivullisvahinkoja, Münsterin mukaan. Jos lennokki ei pysty tunnistamaan maaliaan, sen virta on vähissä, se kokee kriittisen vian tai menettää radioyhteytensä pidemmäksi aikaa, se siirtyy itsetuhomekanismiin ja tuhoaa itsensä ilmassa.

Läsnäolo Ruotsissa

Kauppaan liittyy fyysinen jalanjälki. Nordic Wing perustaa Ruotsiin huolto-, korjaus- ja kunnossapitotoimintaa, mukaan lukien huoltokontit, jotka on sidottu Ruotsin asevoimien tarpeisiin. – Se tarkoittaa, että meillä on fyysinen Nordic Wingin läsnäolo Ruotsissa, ruotsalaisilla rekrytoinneilla ja paikallisella ruotsalaisella työvoimalla, Münster sanoo.

Yritys tekee jo yhteistyötä ruotsalaisten toimittajien kanssa komponenttien osalta, hän huomauttaa, ja näin oli jo ennen tätä tilausta; Ruotsissa on useita lennokkien tutkimusta ja kehitystä tekeviä yrityksiä, joita Nordic Wing oli hänen sanojensa mukaan "pitänyt tähtäimessään" jo aiemmin. Kysyttäessä, syventääkö kauppa näitä teollisia yhteyksiä, hän ei liioittele asiaa, mutta ei myöskään vähättele sitä. – Olisi epärealistista seistä tässä ja väittää, ettei tämä syvennä yhteistyötämme ruotsalaisen teollisuuden kanssa, Münster myöntää. Kiinnostus oli jo suurta, mutta nyt siitä tulee helpompaa tehdä nopeammin.

Toimitukset on suunniteltu vuoden 2027 toiselle neljännekselle, eli noin vuoden päähän. Münsterin mukaan tuotantolinja on käynnissä, eikä hän näe estettä aikataulun toteutumiselle, vaikka hän tunnustaakin Ruotsissa vielä edessä olevan käytännön toteutustyön. – Edessämme on paljon työtä, mutta en näe taivaanrannassa uhkaavia pilviä, hän sanoo.

FMV tekee hankinnan tilaisuusostoihin, läglighetsköp, varatun määrärahan puitteissa. FMV kuvaa näitä nopeiksi, suunnittelemattomiksi hankinnoiksi, jotka se voi tehdä lyhyellä varoitusajalla, "kun markkinat yllättäen avautuvat", ja jotka on rajattu operatiivisiin järjestelmiin, joiden teknologinen valmiusaste (TRL) on korkea, eli teknologia on täysin kehitettyä, perusteellisesti testattua ja käyttövalmista. Tavoitteena on FMV:n mukaan nopeampi luovutus ja aikaisempi käyttöönotto asevoimissa. – Tällä hankinnalla Ruotsin asevoimat voi jatkaa suorituskykynsä kehittämistä partiovaikutteisten ammusten alalla, sanoo FMV:n tykistö- ja kranaatinheitinjärjestelmäyksikön päällikkö Eric Holmberg viraston tiedotteessa.

Tahdissa pysyminen

Ukrainassa lennokkien torjuntakeinot, kuten elektroninen sodankäynti ja muut miehittämättömien ilma-alusten (UAS) torjuntajärjestelmät, kehittyvät nopeasti. Kysyttäessä, onko alustalla tilaa pysyä kehityksessä mukana, Münster sanoo sen jo tekevän niin. – Tässä on kyse järjestelmän neljännestä sukupolvesta, ja uusi sukupolvi on jatkuvasti tulossa, hän sanoo. Sekä ohjelmistoa että laitteistoa päivitetään jatkuvasti, joten alusta on helppo pitää elinvoimaisena. Teemme näin, koska tiedämme taistelukentän muuttuvan koko ajan.

Tämä odotus, hän lisää, kirjattiin yhteistyöhön jo FMV:n toimesta. – FMV on perehtynyt tähän erittäin syvällisesti. He ennakoivat tämän ja heillä oli kaukonäköisyyttä sanoa, että he tietävät tämän tapahtuvan ja haluavat sen olevan osa sitä, mitä teemme yhdessä, hän jatkaa. Järjestelmät kehittyvät jatkuvasti vastatakseen taistelukentän vaatimuksiin. Näin se vain menee tässä pelissä nykyään.

Tanskalaiselle yritykselle myyminen Ruotsiin kantaa hänen mukaansa erityistä painoarvoa. – Tanskalaisena yrityksenä on periaatteessa neljä unelmamarkkinaa, eikä kyse ole koosta tai rahasta, vaan kunniasta ja mahdollisuudesta: Tanska, Ruotsi, Norja ja Suomi, Münster sanoo. Ruotsi on meille vieläkin läheisempi, veljiemme ja sisariemme ansiosta siellä. Odotamme todella innolla pääsevämme lunastamaan tämän lupauksen asevoimille ja Ruotsin kansalle. Se on valtava kunnia ja unelmien täyttymys.