Olle Ytterberg toimii nykyään strategian ja kokonaisturvallisuuden neuvonantajana Combitechillä ja hänellä on pitkä kokemus julkisten asioiden ja strategisen liiketoiminnan kehittämisestä puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa, taustanaan KSO Arboga kunnassa (Ruotsi). FSN Perspektiv -vuosikatsauksessa hän kehottaa lukijaa luopumaan vanhoista totuuksista ja selittää, miten elinkeinoelämä voi myötävaikuttaa uuteen kokonaisturvallisuuteen nyky-yhteiskunnan monimutkaisessa ympäristössä.

Puolustuskysymykset eivät ole usein olleet mielipidekyselyjen tai vaalikampanjoiden kärjessä, riippumatta maailman tilanteesta. Vuonna 2023 tilanne muuttui yhtäkkiä täysin, ja kaikki yhteiskunnan sektorit ja alat puhuivat kokonaisturvallisuudesta, Almedalenissa, seminaareissa, pyöreän pöydän keskusteluissa ja mediassa, mikä on erittäin ilahduttavaa nähdä.

Kylmän sodan aikainen kattava kokonaisturvallisuutemme on siirretty samaan historialliseen muistolehtoon kuin ylpeät maakuntarykmenttimme, prikaatimme ja divisioonamme. Siellä sen tulisi myös pysyä, sillä edellytykset ovat nyt radikaalisti erilaiset.

Menneiden aikojen doktriini liittoutumattomuudesta rauhan aikana ja puolueettomuudesta sodan aikana, ja sen vaikutus koko elinkeinoelämän osallistumiseen kokonaisturvallisuuteen, on juurtunut niin syvälle, että monet pitävät sen vaikutuksia yhä voimassa olevina. Näin ei ole. Tämä on älyllinen perintö, josta meidän on välittömästi luovuttava.

Vuonna 2023 viranomaistemme tehtävät ja organisaatio ovat alkaneet muotoutua, ja asiasta on esitetty useita perusteellisia selvityksiä, monia ehdotuksia on esitetty ja monia viranomaisia voidaan verrata muurahaispesään, johon on kaadettu sokeria, se liikkuu kunnolla!

Mutta missä on elinkeinoelämä ja kaikki yrityksemme tässä? Kylmän sodan päättyessä Ruotsi siirtyi maailman parhaiten organisoidusta maasta kokonaisturvallisuuden suhteen maailman markkinaliberaaleimmaksi maaksi. Käsittelemme kokonaisturvallisuuskysymyksiä samalla tavalla kuin infrastruktuuria ja rautateiden kunnossapitoa, ja voimme varmasti olla yhtä mieltä siitä, että tulos ei ole täysin loistava.

Yhteiskunta on nykyään radikaalisti erilainen kuin 30 vuotta sitten, olemme globalisteja, EU:n jäseniä ja pian myös NATO-maa. Teollinen rinnakkaisyhteiskunta, jossa monilla yrityksillä oli laajat sopimukset valtion kanssa tuotannosta yhteiskunnan ja väestön perustarpeiden tyydyttämiseksi olosuhteissa, jotka nykyään kuuluvat "force majeure" -käsitteen piiriin, on poissa. Ruotsin valtiolle kahdenväliset turvallisuussopimukset voivat olla suhteellisen uusi ilmiö, mutta Ruotsissa toimivat yritykset ovat vuosikymmenten aikana vähentyneiden ruotsalaisten puolustustilausten myötä tulleet osaksi muiden maiden huoltovarmuutta ja puolustuskykyä, eli tärkeä osa kansainvälisten turvallisuuspoliittisten sitoumusten hienojakoista verkostoa.

Turvallisuutta rakennamme nyt yhdessä, valtioiden välisissä kahdenvälisissä sopimuksissa, valtion ja yritysten välisissä sopimuksissa sekä yritysten välisissä yhteistyöissä eri maissa. Näin rakennamme kykyä ja kestävyyttä nykyään.

Siksi kaikki ajatukset valtion määräämisvallasta ja markkinaperusteisista lukkiutumisvaikutuksista, kuten rajoittavista vientisäännöksistä, on siivottava pois työkalupakista, kun rakennamme uutta kokonaisturvallisuutta. Emme voi vaarantaa omaa tai liittolaistemme huoltovarmuutta estämällä ruotsalaisia yrityksiä osallistumasta täysimääräisesti eurooppalaiseen kyvynrakentamiseen.

Vuoden 2023 lopussa Puolustusvaliokunta on, sen lisäksi että se on selvästi todennut, että on aika toimia kestävän kokonaisturvallisuuden rakentamiseksi, myös vakavasti nostanut esille elinkeinoelämän ja yritysten osallistumisen kysymyksen, mikä on erittäin hyvä! Tämä on kuitenkin kysymys, jossa on monia sudenkuoppia, ja me ruotsalaisten yritysten edustajina odotamme innolla, että pääsemme vakavasti mukaan löytämään nopeasti innovatiivisia, rakentavia ja kestäviä ratkaisuja, haluamme osallistua.

Mistä tiedämme, että ruotsalaiset yrityksemme haluavat osallistua? Keväällä 2023 Combitech toteutti Demoskopin avulla suuren tutkimuksen, jossa haastateltiin yli 500 päätöksentekijää toimitusjohtaja- ja hallitustasolla ruotsalaisissa yrityksissä näkemyksistä kokonaisturvallisuudesta. Vastaus on erittäin positiivinen: yli 70 % haastatelluista on kiinnostuneita ja haluaa tietää enemmän, samalla kun 77 % kokee epäselvyyttä valtion tiedoissa ja odotuksissa. 70 % halukkaita on erittäin hyvä, se tarkoittaa, että meidän ei tarvitse käyttää energiaa sitoutumisen mobilisointiin. Mutta meidän on pidettävä mielessä, että tämä on pandemian tuoreessa muistissa ja Ukrainan sota verkkokalvolla, sitoutuminen on tuoretuote, jos odotamme jonkin aikaa, meidän on ehkä aloitettava uudelleen energian mobilisointi. Neuvoni kaikille päätöksentekijöille: Taotkaa, kun rauta on kuumaa!

Lopuksi haluan lähettää viestin kaikille teille, jotka lähiaikoina matkustatte Säleniin tekemään muuta kuin laskettelemaan:

Luopukaa historiastamme, siivotkaa pois vanha kuva vanhentuneesta doktriinista ja kylmän sodan kokonaisturvallisuudesta, auttakaa kaikkia katsomaan eteenpäin ja ymmärtämään uusi konteksti, jossa elämme. Kansanvalistus ja tiedottaminen ovat juuri nyt tärkeitä, puolustustahto on perustuttava oikeaan tietoon.

Kansainväliset yhteistyöt teollisuudessa ovat nykyään yhtä tärkeitä huoltovarmuudellemme kuin kotimainen teollisuus oli kylmän sodan aikana, antakaa meille mahdollisimman pian parhaat mahdolliset markkinaedellytykset harmonisoivien vientisäännösten kautta.