policy_strategy
Hallitus etenee uuden tiedusteluviranomaisen kanssa: "UND"
https://www.regeringen.se/rattsliga-dokument/lagradsremiss/2026/04/sveriges-utrikes-underrattelsetjanst
Ruotsin hallitus on päättänyt lakineuvostolle lähetettävästä lausuntopyynnöstä, jonka tarkoituksena on mahdollistaa Ruotsin ulkomaantiedustelupalvelun perustaminen suunnitellulla aloituspäivämäärällä 1. tammikuuta 2027. Kuten aiemmin on raportoitu NDS:ssä, viraston odotetaan samalla ottavan haltuunsa osan Ruotsin asevoimien (Försvarsmakten) ulkomaantiedustelutehtävistä, mukaan lukien toimintoja sotilastiedustelupalvelusta (Must, Militära underrättelse- och säkerhetstjänsten).
Hallituksen tiedotteen mukaan uudella virastolla on keskeinen rooli Ruotsin tiedustelukapasiteetin vahvistamisessa.
– On tärkeää, että kehitämme nyt uusia kykyjä tiedustelujärjestelmässä uhkakuvan muuttuessa, ja uusi virasto on keskeisessä asemassa tässä työssä. Ruotsi on vakavassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa, sanoo ulkoministeri Maria Malmer Stenergard tiedotteessa.
Lausuntopyyntöön sisältyy ehdotus uudesta henkilötietojen käsittelyä koskevasta laista, joka säätelisi viraston toimintaa. Se sisältää muun muassa erityisiä säännöksiä siitä, miten henkilötietoja saa käsitellä ulkomaantiedustelussa, mukaan lukien mahdollisuudet käsitellä tietoja rikkomuksista sekä jakaa tietoja kansainvälisesti, kun se katsotaan tarpeelliseksi.
Lausuntopyyntöön sisältyy myös suuri joukko muutoksia voimassa olevaan lainsäädäntöön. Muun muassa signaalitiedustelulakia mukautetaan siten, että uusi virasto voi ohjata signaalitiedustelua, ja puolustustiedustelulainsäädäntöä muutetaan kattamaan ulkomaantiedustelutehtävän käsite. Hallitus toteaa, että kyse on pääosin kielellisestä ja rakenteellisesta muutoksesta, eikä toiminnan suuntaan tehdä asiallisia muutoksia.
Myös huumausaineiden valvontaa koskevaa lakia ehdotetaan muutettavaksi, muun muassa jotta uudelle virastolle annettaisiin vastaavat mahdollisuudet kuin Ruotsin asevoimille käsitellä huumausaineita toimintansa puitteissa.
Lisäksi ehdotetaan muutoksia julkisuus- ja salassapitolakiin uuden viraston tietojen suojaamiseksi, samalla kun otetaan käyttöön salassapidon murtavia säännöksiä tietojenvaihdon mahdollistamiseksi. Suojelupoliisilla (Säkerhetspolisen), Ruotsin asevoimilla ja puolustusvoimien radiolaitoksella (Försvarets radioanstalt, FRA) on mahdollisuus saada suora pääsy tiettyihin tietoihin, ja vastaavat mahdollisuudet voidaan myöntää myös ulkomaisille tiedustelu- ja turvallisuuspalveluille kansainvälisen yhteistyön puitteissa.
Suojattujen henkilöllisyyksien käyttöä koskevaa lakia muutetaan kattamaan myös uuden viraston henkilöstö, mikä mahdollistaa suojattujen henkilöllisyyksien käytön tiedustelussa. Samalla viraston toimitilat voidaan luokitella suojelukohteiksi suojelulain nojalla.
Ehdotukseen sisältyy myös organisatorisia muutoksia. Puolustustiedustelutuomioistuin (Försvarsunderrättelsedomstolen) ehdotetaan nimettäväksi uudelleen tiedustelutuomioistuimeksi (Underrättelsedomstolen), ja valvontaviranomainen Siun ehdotetaan saavan uuden nimen, joka liittyy ulkomaantiedustelutehtävään. Lisäksi julkista virkaa koskevaa lakia muutetaan siten, että uuden viraston henkilöstöön sovelletaan erityisiä säännöksiä, mukaan lukien mahdollisuus välittömästi vapauttaa heidät tehtävistään valtakunnan turvallisuuden perusteella.
Seuraava vaihe on lakineuvoksen lausunnon hankkiminen, minkä jälkeen hallituksen esitys on suunniteltu kesäkuulle. Tavoitteena on, että virasto voi aloittaa toimintansa 1. tammikuuta 2027, hallitus kirjoittaa tiedotteessaan.
FAQ
- När planeras Sveriges utrikes underrättelsetjänst att påbörja sin verksamhet?
- Målsättningen är att myndigheten ska kunna påbörja sin verksamhet den 1 januari 2027. Nästa steg är att inhämta Lagrådets yttrande, varefter en proposition planeras i juni 2026. Myndigheten väntas samtidigt överta delar av Försvarsmaktens utrikes underrättelseverksamhet, inklusive funktioner från Must. Senast faktagranskad: 2026-05-07.
- Vad föreslår lagrådsremissen om behandling av personuppgifter inom den nya myndigheten?
- Lagrådsremissen föreslår en ny lag om behandling av personuppgifter som ska reglera myndighetens verksamhet. Lagen innehåller särskilda bestämmelser för hur personuppgifter får behandlas inom utrikes underrättelseverksamhet, inklusive möjligheter att hantera uppgifter om lagöverträdelser. Den möjliggör även internationell informationsdelning när det bedöms nödvändigt. Senast faktagranskad: 2026-05-07.
- Vilka myndigheter ska få direktåtkomst till uppgifter hos den nya underrättelsetjänsten?
- Säkerhetspolisen, Försvarsmakten och Försvarets radioanstalt ska kunna få direktåtkomst till vissa uppgifter hos den nya myndigheten. Motsvarande möjligheter kan även ges till utländska underrättelse- och säkerhetstjänster inom ramen för internationellt samarbete. Sekretessbrytande bestämmelser föreslås för att möjliggöra detta informationsutbyte. Senast faktagranskad: 2026-05-07.
- Varför går regeringen vidare med inrättandet av en ny utrikes underrättelsetjänst?
- Utrikesminister Maria Malmer Stenergard motiverar reformen med att hotbilden förändras och att Sverige befinner sig i ett allvarligt säkerhetspolitiskt läge. Regeringen betonar att den nya myndigheten ska ha en central roll i att stärka Sveriges underrättelseförmåga. Syftet är att utveckla nya förmågor inom underrättelsesystemet i takt med omvärldsförändringarna. Senast faktagranskad: 2026-05-07.
- Hur förändras Försvarsunderrättelsedomstolen i och med den nya underrättelsestrukturen?
- Försvarsunderrättelsedomstolen föreslås byta namn till Underrättelsedomstolen som en del av de organisatoriska förändringarna. Även tillsynsmyndigheten Siun föreslås få ett nytt namn kopplat till utrikes underrättelseverksamhet. Regeringen anger att namnbytet i huvudsak är en språklig och systematisk ändring utan att verksamhetens inriktning i sak förändras. Senast faktagranskad: 2026-05-07.