Ruotsi on sodassa. Ensimmäinen hyökkäysaalto strategisia kohteita vastaan Tukholmassa aiheutti vakavia vaurioita infrastruktuurille ja lukuisia kuolonuhreja. Nyt, kaaoksen leimaaman kaupungin arjessa, tykistötuli ja drone-iskut ovat jokapäiväistä todellisuutta. VMA-hälytyssignaali (Viktigt Meddelande till Allmänheten, tärkeä tiedote väestölle) kaikuu kaupungin kaduilla, jatkuvana muistutuksena ylhäältä uhkaavasta vaarasta ja ympärillä piilevistä riskeistä. Ruotsin asevoimat (Försvarsmakten) ja poliisilaitos ovat etulinjassa. Poliisi työskentelee väsymättä kriittisen infrastruktuurin turvaamiseksi ja liikenteen ohjaamiseksi sotilaallisten operaatioiden aikana, vaikka pakolaisvirrat ja hylätyt ajoneuvot tukkivat tiet. Rikolliset verkostot hyödyntävät tilannetta omaisuusrikosten ja ihmissalakuljetuksen toteuttamiseen sekä maan rajojen sisällä että niiden ulkopuolella. On epäilyjä siitä, että tietyt verkostot tekevät yhteistyötä vieraan vallan kanssa ja tukevat sitä sabotaasin sekä muiden toimien kautta vihollisen sotaponnistusten edistämiseksi. Poliisia johdetaan nyt vaihtoehtoisista johtamispaikoista, joissa käsitellään kaikkea sotarikostutkinnasta kansainvälisen tuen koordinointiin, taistelussa kansakunnan turvallisuuden ja vakauden säilyttämiseksi.
Sodalla olisi valtava vaikutus poliisiin: tehtävät laajenisivat ja operaatioympäristö muuttuisi dramaattisesti, täyttyen psykologisista rasitteista. Muuttunut turvallisuustilanne ja Ukrainan kokemukset osoittavat selvästi tarpeen varautua vastaaviin tilanteisiin.
Sodassa poliisi kohtaisi lisääntyvän työtaakan ja laajenevat tehtävät, kuten järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen samalla kun se tukee Ruotsin asevoimia. Tähän sisältyy liikenteen ohjaus, vartiointi, evakuointi, sulkemistoimet ja rajavalvonta. Arki voisi tarkoittaa ryöstelyn torjumista, sotarikosten tutkintaa ja avustamista henkilöstön sekä omaisuuden ottamisessa kokonaismaanpuolustuksen tarpeisiin. Poliisin olisi myös tuettava armeijaa turvallisuusoperaatioissa ja avustettava siviilien evakuoinneissa vaarallisista alueista. Muuttunut ongelmakenttä pakottaisi uudelleenpriorisointeihin ja johtaisi muuttuneisiin tehtäviin, jotka edellyttävät uusia kykyjä.
Ukrainan kokemukset osoittavat venäläisen osapuolen alhaisen kunnioituksen sodan lakeja kohtaan. Poliisilaitokset, poliisiajoneuvot ja poliisihenkilöstö ovat olleet laillisia maaleja. Ruotsin poliisilaitoksen on siksi varauduttava siihen, että sodan lakeja ei tulla kunnioittamaan tulevassa sodassa, mikä merkitsee suurta loukkaantumis- ja kuolemanriskiä poliisihenkilöstölle. Konfliktialoilla toimiminen tarkoittaa jatkuvaa riskiä joutua tulituksen, miinojen ja muun väkivallan kohteeksi. Poliisi joutuisi usein hyökkäysten kohteeksi, mikä johtaisi henkilöstötappioihin ja haavoittumisiin. Tämän uhkakuvan hallitsemiseksi poliisin saattaa olla tarpeen kehittää uusia taktiikoita ja turvatoimia itsensä ja siviilien suojelemiseksi.
Poliisin moraaliset ja psykologiset rasitteet olisivat valtavat. Lisääntyvä stressi ja jatkuvat riskit vaikuttaisivat todennäköisesti kielteisesti poliisihenkilöstön moraaliin ja hyvinvointiin. Poliisit ja heidän perheensä joutuisivat sodan välittömän vaikutuksen piiriin, mikä lisäisi psykologisen tuen ja traumankäsittelyinterventioiden tarvetta. Jatkuva pelko suorasta ja epäsuorasta tulituksesta loisi intensiivisen ja kuormittavan työympäristön. Näiden haasteiden hallitseminen edellyttää uudenlaista, kenties sotilaallista ajattelutapaa sekä laajoja panostuksia psykososiaaliseen tukeen, jotta poliisit voivat suorittaa tehtävänsä tehokkaasti. Korkea loukkaantumis- ja kuolemanriski poliisien keskuudessa asettaa myös vaatimuksia henkilöstön jatkuvalle täydentämiselle rekrytoinnin ja koulutuksen kautta.
On selvää, että poliisilaitos kohtaisi joukon vaativia tehtäviä aseellisen hyökkäyksen aikana. Poliisihenkilöstön sijoittaminen sotatehtäviin on hyvä asia, mutta toimivan sodan ajan organisaation rakentaminen ja sen harjoittaminen kuvattuihin haasteisiin varautumiseksi kuuluu todellisiin vaikeuksiin. Siksi poliisilaitoksen on vahvistettava valmiuttaan ja varmistettava riittävä henkilöstö erilaisten tehtävien hoitamiseksi koko konfliktikirjon laajuudella. Tähän sisältyy varautuminen suuriin henkilöstötappioihin sodassa sekä jo nyt toimiminen kestävyyden varmistamiseksi henkilöstöhankintastrategioiden avulla.
Muuttunut operaatioympäristö ja suuret psykologiset rasitteet edellyttävät uusia taktiikoita ja laajempaa turvallisuusajattelua. Ukrainan kokemukset osoittavat, että poliiseista voi tulla laillisia maaleja, mikä korostaa huolellisen valmistautumisen ja tuen tarvetta. Tämä voi tarkoittaa uusia suojavälineitä ja muuta vahvistusaseistusta kuin mitä tällä hetkellä on käytössä. Poliisilaitoksen on myös varmistettava logistiset virrat sodan aiheuttamien lisääntyvien rasitteiden ja kalustovahinkojen hallitsemiseksi. Tähän sisältyy tarvittavan materiaalin varastojen rakentaminen, kuljetusten ja huollon varmistaminen sekä strategioiden kehittäminen operatiivisen kapasiteetin ylläpitämiseksi intensiivisissä ja pitkäkestoisissa kriisitilanteissa. Tässä yhteistyö yksityisten toimijoiden kanssa voi olla ratkaisevaa.
Poliisi on kriittinen osa siviilipuolustusta, ja ilman toimivaa siviilipuolustusta ei ole mahdollista ylläpitää tehokasta sotilaallista puolustusta. Sotilaalliset ja siviilipuolustuksen toimet ovat nimittäin tiiviisti kytkeytyneet toisiinsa kokonaismaanpuolustuksessa. Siksi on ratkaisevan tärkeää nostaa esiin poliisivalmiuteen liittyvät kysymykset. Ottaen huomioon vallitseva lähtötilanne ja jännittynyt tilanne...