Ruotsi on päättänyt liittyä ohjelmaan, jossa kaksi ensimmäistä fregattia on jo toimitettu Ranskan ja Kreikan laivastoille. NDS vieraili Naval Groupin telakalla Lorientissa (länsi-Ranska) ja haastatteli Jean-Marie Dorbonia, Naval Groupin FDI-ohjelman johtajaa, joka kuvaa tätä Ruotsin kannalta merkittävimmäksi yksittäiseksi eduksi.
– Olemassa olevaan ohjelmaan liittymisen etuna on se, että saat käyttöösi riskittömän ratkaisun. Olemme nyt toimittaneet kaksi ensimmäistä fregattia kahdelle eri laivastolle, Ranskan ja Kreikan. Kuten Ranskan laivaston esikuntapäällikkö totesi, hienosäätöä on vielä tehtävä, mutta sen tekivät aiemmat asiakkaat. Ruotsi hyötyy suoraan sarjatuotannon vaikutuksista, Dorbon sanoo.
Hän kuvaa lisäksi, kuinka Lorientissa sijaitseva telakka on jatkuvassa teollisessa prosessissa, jossa tuotantonopeutta voidaan säätää tilaustilanteen mukaan.
Ruotsalaiset järjestelmät suunnittelukehyksen sisällä
Kysyttäessä ruotsalaisten järjestelmien, kuten RBS15-ohjuksen, Torpedo 47:n, Saabin sensoreiden ja Bofors-tykkien integroinnista, Dorbon toteaa, että FDI suunniteltiin alusta alkaen siten, että siihen voidaan lisätä sensoreita, aseita ja muita järjestelmiä. Hän huomauttaa, että Ranskan laivasto haluaa nyt lisätä ohjuslavetteja alukseen Amiral Ronarc'h.
– Meillä on yhteinen FDI-ydin, joka rakentuu kahden pääjärjestelmän ympärille: ensisijaisesti ilmapuolustusjärjestelmän ja sukellusveneentorjuntasensoreiden, Dorbon sanoo.
Yhteistoimintakyky Visby-luokan korvettien kanssa
Dorbon toteaa, että yhteistyö Saabin kanssa on osa työtä sen varmistamiseksi, että muihin aluksiin tottuneet miehistöt pystyvät operoimaan fregatteja. Hän huomauttaa, että Ruotsi on ottanut käyttöön NATO:n standardit taktisille datalinkeille, mikä helpottaa yhteistoimintakykyä Ruotsin jo käyttämien Visby-luokan korvettien kanssa.
– Tekniset standardit varmistavat, että alukset toimivat yhdessä. Yhteistyö Saabin kanssa varmistaa, että henkilöstö pystyy operoimaan niitä, Dorbon sanoo.
Kasvava tilauskirja, mutta Ruotsille vähintään neljä alusta
Ranska tilasi viidennen FDI:nsä maaliskuussa 2026 ja Kreikka neljännen marraskuussa 2025. Dorbon väittää, että Ruotsin tilaus ei ole ristiriidassa muiden asiakkaiden kanssa, vaan pikemminkin vakauttaa tuotantonopeuden.
– Ilman Ruotsin tilausta telakka rakentaisi yhden fregattin vuodessa. Ruotsin tilauksen myötä telakka rakentaa kaksi fregattia vuodessa. Se ei ole ongelma, Dorbon sanoo.
Kysyttäessä, rajoittuuko Ruotsin tilaus neljään alukseen vai onko lisäyksiköille optioita, Dorbon antaa vastauksen, joka avaa oven laajennetulle tilaukselle.
– Tänään se on neljä, mutta tietenkin pystymme vastaamaan asiakkaan tarpeeseen, Dorbon sanoo.
Skaalaaminen edellyttää uusia kumppaneita, ja Tanskan kysymys
Kysyttäessä mahdollisesta tanskalaisesta tilauksesta Dorbon on selkeä: nykyistä nopeampaan tuotantoon laajentaminen edellyttää lisäteollisuuskumppaneiden mukaan ottamista. Hän huomauttaa, että Kreikan ja Ranskan fregattien lohkoja tuotetaan jo Kreikassa, ja teollista kapasiteettia voidaan laajentaa siten, että kumppanit valmistavat komponentteja muissa sijainneissa ja lopullinen kokoonpano tapahtuu Lorientissa.
– Jos kysyt, voimmeko toimittaa kolme fregattia vuonna 2027, vastaus on ei. Jos kysyt, voimmeko alkaa lisätä tuotantoa vuodesta 2030 alkaen, vastaus on kyllä, mutta meidän on lisättävä kumppaneita, Dorbon sanoo.
Jatkokysymyksessä tiedusteltaessa, tarkoittaako hän tuotannon aloittamista vai toimittamista vuonna 2030, vastaus on yksiselitteinen.
– Toimittaa. Toimittaa vuonna 2030, Dorbon sanoo.
Hän kuvaa, kuinka Naval Group rakentaa rungon ja integroidun päällysrakenteen erikseen, mikä avaa mahdollisuuden tuotannon maantieteelliselle jakamiselle.
– Tänään tuotamme molemmat osat Lorientissa. Huomenna voimme kuvitella tuottavamme toisen osan muualla ja suorittavamme lopullisen integroinnin täällä. Se on myös tapa nopeuttaa tuotantoa, Dorbon sanoo.