NATOn eteentyönnetyt maavoimat Suomessa, Forward Land Forces Finland (FLF Finland), perustetaan virallisesti lauantaina 6. kesäkuuta 2026.

NATOn uudet eteentyönnetyt maavoimat Suomessa, Forward Land Forces Finland (FLF Finland), aloittivat toimintansa 6. kesäkuuta. Joukko muodostaa osan liitouman pelote- ja puolustusrakenteesta pohjoisella sivustalla ja perustuu tiiviiseen yhteistyöhön isäntämaan Suomen ja kehysmaan Ruotsin välillä.

Suomen puolustusministeriön mukaan FLF Finlandin ytimen muodostaa ruotsalainen pataljoonataisteluosasto, johon kuuluu noin 600 sotilasta ja jonka tukikohta on Bodenissa (Pohjois-Ruotsi). Joukko voidaan vahvistaa prikaatitasolle, ja sitä johdetaan monikansallisen esikuntaelimentin kautta Rovaniemellä (Pohjois-Suomi). Joukon perustamisen yhteydessä sekä ruotsalainen taisteluosasto että Rovaniemen johtamisosa alistettiin NATOn ylimmälle sotilaskomentajalle Euroopassa, SACEUR:lle (Supreme Allied Commander Europe).

– FLF Finlandin perustaminen on tärkeä askel Suomen ja koko liitouman pohjoisen sivustan vahvistamisessa, sanoo Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen puolustusministeriön tiedotteessa.

Ruotsin puolustusvoimien (Försvarsmakten) mukaan perustamista juhlistettiin seremonialla Bodenissa (Pohjois-Ruotsi) Ruotsin kansallispäivänä. Tilaisuuteen osallistui edustajia NATOsta, Suomesta ja Ruotsista.

– Pohjoinen sivusta asettaa erityisiä vaatimuksia siellä toimiville joukoille. Kyse on subarktisesta ilmastosta, suurista etäisyyksistä, rajallisesta infrastruktuurista ja laajasta tieverkottomasta maastosta, sanoo Daniel Rydberg, NATOn uuden monikansallisen joukon komentaja Bodenissa, Puolustusvoimien tiedotteessa.

Ruotsin puolustusvoimat ilmoittaa, että FLF Finland koostuu aluksi harjoitellusta pataljoonataisteluosastosta, mutta joukko voi kasvaa muiden liittolaismaiden panoksilla. Suomen ja Ruotsin lisäksi Iso-Britannia, Ranska, Italia, Norja, Tanska ja Islanti ovat ilmoittaneet osallistuvansa joukon kehittämiseen.

Ruotsin maavoimien komentaja Jonny Lindfors kuvaa perustamista pitkäaikaisen ruotsalais-suomalaisen puolustusyhteistyön tuloksena.

– Suomella on NATOn pisin maaraja Venäjää vastaan, mikä tekee koillisesta sivustasta liitouman kokonaispelon ja puolustuksen kannalta erittäin merkittävän alueen, sanoo Lindfors Puolustusvoimien tiedotteessa.