# "Kyse ei ole droonien määrästä": 14. prikaati droonisodan voittamisesta

- Source: Nordic Defence Sector (https://nordicdefencesector.com)
- Canonical URL: https://nordicdefencesector.com/fi/article/its-not-about-how-many-drones-the-14th-brigade-on-winning-the-drone-war
- Published: 2026-11-13
- Author: Jacob Wollheim
- Type: Perspective (opinion/analysis) · Section: Land · Country: international
- Language: fi — machine translation from en; the en version is authoritative: https://nordicdefencesector.com/en/article/its-not-about-how-many-drones-the-14th-brigade-on-winning-the-drone-war.md
- Also available in: de (https://nordicdefencesector.com/de/article/its-not-about-how-many-drones-the-14th-brigade-on-winning-the-drone-war.md), dk (https://nordicdefencesector.com/dk/article/its-not-about-how-many-drones-the-14th-brigade-on-winning-the-drone-war.md), es (https://nordicdefencesector.com/es/article/its-not-about-how-many-drones-the-14th-brigade-on-winning-the-drone-war.md), fr (https://nordicdefencesector.com/fr/article/its-not-about-how-many-drones-the-14th-brigade-on-winning-the-drone-war.md), it (https://nordicdefencesector.com/it/article/its-not-about-how-many-drones-the-14th-brigade-on-winning-the-drone-war.md), no (https://nordicdefencesector.com/no/article/its-not-about-how-many-drones-the-14th-brigade-on-winning-the-drone-war.md), pl (https://nordicdefencesector.com/pl/article/its-not-about-how-many-drones-the-14th-brigade-on-winning-the-drone-war.md), sv (https://nordicdefencesector.com/sv/article/its-not-about-how-many-drones-the-14th-brigade-on-winning-the-drone-war.md)
- Tags: 14th brigade chervona kalyna, ukraine, dji mavic, fpv drone, donbas, electronic warfare, unmanned systems, reconnaissance, nato, help ukraine gothenburg

> Kaksi Ukrainan 14. prikaatin sotilasta kertovat, miten droonisodankäynti on muuttanut taistelua vuodesta 2022 lähtien: tappoalue on laajentunut 2 kilometristä 20 kilometriin, ja prikaatit pystyvät nykyään iskemään kohteisiin jopa 150-300 kilometrin päähän. He korostavat, että menestys ei riipu droonien määrästä vaan koordinaatiosta, digitalisoiduista johtamisjärjestelmistä sekä valmistajien ja rintamajoukkojen välisestä nopeasta palautesilmukasta.

![14. jalkaväkidivisioonan prikaatimerkki](https://imagedelivery.net/XO8UY-c6-LfWgEjQsN8IQw/c25dbc22-ea1a-43a8-83ba-e1d2e81f8800/public)
*14. jalkaväkidivisioonan prikaatimerkki · Ukrainian 14th infantry brigade*

**Keskustelussa, joka järjestettiin Help Ukraine Gothenburgin (HUG) kautta, Nordic Defence Sectorin päätoimittaja Jacob Wollheim puhui kahden Ukrainan 14. prikaatin "Tšervona Kalyna" jäsenen kanssa. Prikaati operoi Donbasin suunnalla. Heidän kuvauksensa siitä, miten maasodankäynti on muuttunut vuodesta 2022, on suorasukainen: tappovyöhyke on kasvanut kymmenkertaiseksi, drooneja kehitetään viikko viikolta, ja taistelun ratkaisee vihollisen havaitsemisen ja droonien koordinoinnin osaaminen, ei droonien lukumäärä.**

Ivan ja Oleksii joutuivat ensin kosketuksiin HUG:n kanssa Hug for Heroes -ohjelman kautta, joka on ruotsalaisen järjestön kuntoutus- ja uudelleenintegroitumisohjelma ukrainalaisille sotaveteraaneille. Miehet lähestyvät keskustelua hyvin erilaisista lähtökohdista. Ivan on ammattiupseeri, joka liittyi armeijaan vuonna 2016 toimittuaan lakimiehenä ennen vuonna 2014 alkanutta sotaa. Hän palveli tiedustelussa ja erikoisoperaatioissa, ja hänen yksikkönsä oli ensimmäisten joukossa lentämässä drooneja: DJI Mavic -droonia käytettiin jo vuonna 2020.

– Venäjän hyökkäyksen ensimmäisenä päivänä vuonna 2022 minulla oli Mavic laukussani, ja menin suoraan töihin sen kanssa, Ivan sanoo.

Erään tehtävän aikana Ivan haavoittui ja menetti jalkansa, mutta toipumisen ja kuntoutuksen jälkeen hän palasi palvelukseen.

Oleksii kulki eri reittiä. Ennen vuotta 2022 hän toimi yksityisyrittäjänä. Hän liittyi palvelukseen Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen samana vuonna, aloitti tavallisena jalkaväkisotilaana, löysi paikkansa miehittämättömien järjestelmien parissa ja johtaa nyt UAV-lennostoa (miehittämättömien ilma-alusten joukkuetta) samassa prikaatissa. Molemmat kuvailevat Ruotsin-vierailunsa tarkoitusta samoin sanoin: jakaa kovalla hinnalla hankittua kokemusta ja rakentaa käytännön yhteyksiä Ukrainan ja Pohjoismaiden välille.

**Kaupallisia drooneja, kuten DJI Mavicia, näkyi kaikkialla sodan alkuvaiheessa. Onko siviilidroonille edelleen käyttöä, vai onko elektroninen sodankäynti tehnyt niistä vanhentuneita?**

– Niitä käytetään yhä paljon, Oleksii sanoo. Ensinnäkin siksi, että kyseessä on "liitä ja käytä" -tuote, joten sen oppiminen ja taistelukentälle valmistelu on hyvin helppoa. Toiseksi siksi, että DJI:llä on erinomaiset kamerat, hyvät algoritmit ja paljon ominaisuuksia, jotka ovat erittäin hyödyllisiä tiedustelussa.

Mutta katto on lähellä, hän lisää.

– Olemme näiden droonien rajoilla. Tarvitsemme muuta teknologiaa kantaman ja lentoajan rajoitusten vuoksi. Uskon, että lähitulevaisuudessa meillä on siihen sotilaallisia tuotteita.

Tämä muutos näkyy jo siinä, miten drooneja käytetään. Alkuvaiheessa DJI-droonit toimivat pieninä pommikoneina, ja niiden kamerat tekivät niistä tehokkaita havaitsemaan ja hajottamaan pienissä ryhmissä etenevää venäläisjalkaväkeä. Mutta vihollisen toiminta on työntänyt miehistöt yhä kauemmas taakse, asemiin, joissa DJI:tä ei usein voi enää käyttää, ja työ on siirtynyt FPV-droonien varaan, joilla näitä pieniä ryhmiä on vaikeampi havaita.

**Usein sanotaan, että drooni tai taktiikka Ukrainassa voi vanhentua viikossa tai kahdessa. Voitteko antaa käsityksen siitä, kuinka nopeasti asiat muuttuvat?**

Selkein mittari, Oleksii sanoo, on etäisyys.

– Vuosi sitten tiedusteluetäisyys oli puolitoista kahteen kilometriä, joten UAV-miehistömme olivat hyvin lähellä nollalinjaa. Nyt se on 15 tai 20 kilometriä.

Niin kutsuttu tappovyöhyke ulottuu hänen mukaansa nyt 15:stä 20 kilometriin molemmin puolin.

– Tietenkin se muuttaa dramaattisesti kaikkea, taktiikasta teknologiaan.

**Natossa (Pohjois-Atlantin liitto) panostetaan paljon liikesodankäynnin ylläpitämiseen, esimerkiksi lisäämällä ajoneuvojen suojausta, sekä panssarointia että droonintorjuntajärjestelmiä. Näettekö tulevaisuuden, jossa ajoneuvo tai kolonna voi kantaa riittävästi suojaa, jotta liikesodankäynti toimii edelleen?**

– On liian aikaista poistaa panssarivaunuja ja muuta panssarikalustoa käytöstä, Oleksii sanoo. Pääongelma ei ole droonien osuminen. Pääongelma on droonien havaitseminen.

Tänään vastaus on hänen mukaansa enimmäkseen passiivinen: lisäpanssarointi, häkit ja niin edelleen. Seuraava askel on aktiivinen puolustus.

– Lähitulevaisuudessa, hän sanoo, löydämme ratkaisun havaitsemiseen, joka on riittävän halpa, liikkuva ja monikäyttöinen, ja se tuo panssarivaunut ja panssaroidut ajoneuvot takaisin taistelukentälle. Nyt meillä on vain suoja. Lähitulevaisuus koskee aktiivista puolustusta, droonien ampumista alas.

Toisin sanoen torjunnan kustannuslogiikka on lähellä ratkaisua. Ratkaisematon osa sijaitsee aiemmin tappoketjussa: kohteen havaitsemisessa ja paikantamisessa.

**Pohjoismaissa jaamme sodankäynnin operatiiviseen, taktiseen ja strategiseen tasoon, osittain iskukantaman mukaan. Pitääkö tämä kehys yhä paikkansa?**

Se pitää paikkansa, molemmat miehet sanovat, mutta kantamat ovat räjähtäneet. Prikaatitasolla ulottuvuus on nykyään noin 150 kilometriä, Oleksii sanoo, ja sitä käytetään vihollisen logistiikan ja komentopaikkojen löytämiseen ja tuhoamiseen tiedustelu- ja iskudroonien, kuten Hornetin, avulla. Ivan asettaa ylärajan vieläkin korkeammalle, jopa 300 kilometriin, jossa prikaati käyttää järjestelmiä kuten Hornet keskimatkan iskuihin.

– Ukrainassa prikaatit, eivät divisioonat tai armeijakunnat, pystyvät tuhoamaan vihollisen jopa 150 kilometrin päästä, Oleksii sanoo. Euroopassa, ehkä Ruotsissa, se on nyt mahdotonta.

Opetus, jonka he vetävät, ei koske mitään yksittäistä asetta.

– Tärkeintä on tiedustelun, tiedustelutiedon ja erilaisten iskukykyjen yhdistelmä, kaikilla tasoilla, Oleksii sanoo.

Pointti, Ivan lisää, ei ole droonien lukumäärä.

– Monet ihmiset Euroopassa ajattelevat, että on tärkeää omistaa suuri määrä drooneja. Ei. Tärkeää on osata käyttää niitä, osata rakentaa järjestelmä ja osata koordinoida erityyppisiä drooneja.

**Miten koordinoitte kaikkea tätä yksiköiden välillä?**

Digitalisoidun taistelukentän kautta, Oleksii sanoo. Kohdistaminen valuu alaspäin prikaatista pataljoonaan ja joukkueeseen, sen sijaan että joukkue valitsisi omat kohteensa, ja ajoitus ratkaisee kaiken.

– Se on kuin verkossa käytävää sotaa. Se ei ole yksi suuri taistelu kuten toisessa maailmansodassa, aamusta iltaan. Se on paljon pieniä taisteluja, hän sanoo. Tilannetietoisuus on erittäin tärkeää. Jokaisen johtajan, jokaisessa arvoasemassa, on ymmärrettävä, mitä juuri nyt tapahtuu.

Suuri osa tästä toimii Deltan, Ukrainan johtamis- ja valvontajärjestelmän, varassa, ja upseerit kuvailevat sitä vain yleisluontoisesti.

– Jotain. Ei salaista, Oleksii vitsailee.

Se on digitaalinen järjestelmä, he selittävät, joka antaa jokaiselle tasolle saman tilannekuvan samanaikaisesti.

– Joukkueenjohtaja ja armeijan komentaja voivat nähdä, mitä tapahtuu samaan aikaan. Siksi voimme tehdä päätöksiä nopeasti, Ivan sanoo.

– Moderni sota koskee tietoa, Oleksii lisää.

Teknologian alla molemmat palaavat jatkuvasti ihmisiin.

– Selvitäkseen tästä sodasta on oltava älykäs, koska vihollinen on meitä suurempi, Oleksii sanoo.

– Meidän on käytettävä aivojamme, ja meidän on sopeuduttava hyvin nopeasti, Ivan lisää.

**Onko vuodesta 2022 lähtien tapahtunut läpimurto, jonka ulkopuoliset yleensä unohtavat?**

Oleksiille se on horisontaaliset yhteydet. Ei vain vertikaalinen sotilaallinen hierarkia, vaan nopeat yhteydet joukkueiden välillä, sekä sotilaiden, kansalaisyhteiskunnan ja valmistajien välillä.

– Yhteys valmistajan ja UAV-joukkueen miehistöjen välillä on hyvin nopea, ja se on yksi tärkeimmistä saavutuksista, hän sanoo. Et voi sopeutua niin nopeasti, jos sinulla ei ole näitä yhteyksiä. Ja kyse on aina oikeista ihmisistä oikeassa paikassa.

Ivan antaa konkreettisen esimerkin vuodelta 2022, jolloin hänen yksikkönsä alkoi pudottaa ammuksia Mavicista.

– Soitin ystävälleni ja sanoin, että Mavicia voi käyttää käsikranaatin kanssa. Se on hyvin helppoa, hän sanoo.

Kolmen tai neljän kuukauden sisällä kaikki yksiköt käyttivät sitä.

Nykyään molemmat korostavat, että tämän palautesilmukan on oltava pysyvä. Valmistajat tarvitsevat ympärivuorokautisen verkkoyhteyden yksiköihin, sillä ohjelmisto- ja laitteistokorjaukset eivät voi odottaa.

– Jos minulla on aikaa, voin mennä valmistajan luo, hänen toimistoonsa, ja juomme kahvia ja puhumme hänen tuotteestaan, Ivan sanoo.

Henkilökohtainen yhteys on merkityksellinen.

Sama nopeus määrittää elektronisen sodankäynnin taistelun. FPV-droonit nojaavat taajuuksiin, ja kuten Ivan sanoo, yksi taajuus on hyvä tänään ja hyödytön huomenna, koska vihollisen elektronisen sodankäynnin yksiköt mukautuvat siihen.

– Juuri nyt käydään taajuuksien taistelukenttää, Oleksii sanoo.

**Halpojen FPV-droonien yläpuolella käytätte kehittyneempiä drooneja, kuten Hornetia ja Bumblebeetä. Mitä ne tuovat lisää?**

Ne ovat kyvykkäämpiä ja vakaampia, Oleksii sanoo, ja niissä on tekoälyominaisuuksia, jotka avustavat ohjaajaa. Valinta riippuu kohteesta: tavalliset FPV-droonit jalkaväkeä vastaan, Bumblebee erilaisiin tehtäviin, mukaan lukien huolto, Hornet keskimatkan iskuihin vihollisen logistiikkaa vastaan.

– Jokaiselle droonityypille on paikkansa taistelukentällä, hän sanoo.

Tekoäly, hän korostaa, auttaa valitsemaan ja ohjaamaan kohti kohdetta, mutta päätös iskeä jää ohjaajalle. Kalliimpien droonien etu on kestävyys: useat kanavat, joita on vaikeampi häiritä kuin halpaa FPV-droonia taajuuksien taistelukentällä.

Euroopassa suosittu samankaltainen ajatus, modulaarinen drooni vaihdettavilla hyötykuormilla, saa epäilevämmän vastaanoton.

– Se kuulostaa hyvin hienolta, Ivan sanoo, mutta olisi parempi, jos testaisimme sen ensin. Venäläisillä, esimerkiksi.

**Viesti Pohjoismaille**

Molemmat miehet, ja HUG, sanovat olevansa kiinnostuneita yhteyksien luomisesta pohjoismaisiin puolustusalan yrityksiin koko kirjon laajuudelta. Tämä ulottuu UAV-järjestelmien lisäksi evakuointiajoneuvoihin, miinoitusjärjestelmiin sekä elektroniseen sodankäyntiin. He sanovat, että mahdollisuus toimii molempiin suuntiin. Ukraina tarvitsee heidän mukaansa innovaatiota, tuotantokapasiteettia ja luotettavia kumppaneita, kun taas Pohjoismailla on paljon opittavaa sen modernin sodankäynnin kokemuksesta.

*Help Ukraine Gothenburgiin saa yhteyden osoitteessa [hug.ngo](https://www.hug.ngo) tai sähköpostitse contact@hug.ngo.*

## FAQ

**Kuinka paljon tappoalue on kasvanut Donbasin suunnalla vuodesta 2022 lähtien 14. prikaatin mukaan?**

Oleksiin mukaan miehittämättömien ilma-alusten (UAV) miehistöjen tiedustelutäisyys on kasvanut noin 1,5-2 kilometristä vuosi sitten nykyiseen 15-20 kilometriin, mikä on työntänyt niin sanotun tappoalueen 15-20 kilometrin päähän molemmilta puolilta. Hänen mukaansa tämä on muuttanut dramaattisesti sekä taktiikkaa että teknologiaa taistelukentällä. Viimeksi tarkistettu faktojen osalta: 13.11.2026.

**Mikä Ivanin ja Oleksiin mukaan Ukrainan 14. prikaatista todella ratkaisee droonisodan?**

Ivan toteaa suoraan, ettei kyse ole droonien määrästä vaan siitä, että osataan käyttää niitä, rakentaa järjestelmä ja koordinoida eri tyyppejä yhdessä. Oleksii on samaa mieltä ja korostaa tiedustelun, tiedon ja iskukyvyn yhdistämistä jokaisella tasolla. Monet Euroopassa keskittyvät virheellisesti sen sijaan droonien määrään. Viimeksi tarkistettu faktojen osalta: 13.11.2026.

**Miksi kaupallisia drooneja, kuten DJI Mavicia, käytetään edelleen sähköisen sodankäynnin kehityksestä huolimatta?**

Oleksii selittää, että DJI-droonit ovat edelleen heti käyttövalmiita, helppoja oppia ja varustettu erinomaisilla kameroilla ja algoritmeilla, jotka ovat hyödyllisiä tiedustelussa. Hän kuitenkin huomauttaa, että ne ovat lähellä kantaman ja lentoajan rajojaan, mikä työntää miehistöjä kohti FPV-drooneja vihollisen toiminnan pakottaessa asemat kauemmas etulinjasta. Viimeksi tarkistettu faktojen osalta: 13.11.2026.

**Kuinka pitkälle ukrainalainen prikaati pystyy nykyään iskemään järjestelmillä, kuten Hornet, Oleksiin ja Ivanin mukaan?**

Oleksii kertoo, että prikaatin ulottuvuus on nykyään noin 150 kilometriä, käyttäen tiedustelu- ja iskudrooneja, kuten Hornetia, vihollisen huoltoketjujen ja komentopaikkojen iskemiseen. Ivan asettaa ylärajan vielä korkeammalle, jopa 300 kilometriin, järjestelmillä kuten Hornet tai 'Middle Strike' -kyky, kantama, joka hänen mukaansa on tällä hetkellä mahdoton Euroopassa. Viimeksi tarkistettu faktojen osalta: 13.11.2026.

**Mikä rooli Ukrainan Delta-johtamisjärjestelmällä on droonisodankäynnin koordinoinnissa?**

Delta antaa jokaiselle komentotasolle, joukkueenjohtajasta armeijan ylipäällikköön, saman reaaliaikaisen tilannekuvan, Ivanin mukaan. Oleksii kuvailee nykyaikaista taistelua 'verkkosodaksi', joka koostuu monista pienistä taisteluista yhden jatkuvan taistelun sijaan, jossa tilannetietoisuus ja nopea päätöksenteko riippuvat tästä yhteisestä digitaalisesta tietojärjestelmästä. Viimeksi tarkistettu faktojen osalta: 13.11.2026.

**Mitä droonityyppejä 14. prikaati käyttää eri tehtäviin ja miksi?**

Oleksii selittää, että tavalliset FPV-droonit kohdistuvat jalkaväkeen, Bumblebee hoitaa tehtäviä, mukaan lukien täydennyshuollon, ja Hornet suorittaa keskimatkan iskuja vihollisen huoltoketjuja vastaan, tekoälyn avustaessa ohjaajia, kun taas lopulliset iskupäätökset pysyvät ihmisten tekeminä. Hänen mukaansa 'jokaiselle droonityypille on paikkansa taistelukentällä', ja kalliimmat droonit tarjoavat sietokykyä häirintää vastaan. Viimeksi tarkistettu faktojen osalta: 13.11.2026.

**Minkä viestin 14. prikaatin upseerit ja Help Ukraine Gothenburg lähettävät Pohjoismaiden puolustusyrityksille?**

14. prikaatin upseerit ja Help Ukraine Gothenburg kertovat etsivänsä aktiivisesti yhteistyötä Pohjoismaiden puolustusyritysten kanssa laajalla rintamalla, mukaan lukien miehittämättömät ilma-alukset (UAV), evakuointiajoneuvot, miinoitusjärjestelmät ja sähköinen sodankäynti. HUG edistää tätä foorumien ja veteraaniohjelmansa kautta, ja uusi ryhmävierailu on suunnitteilla syyskuulle. Viimeksi tarkistettu faktojen osalta: 13.11.2026.

---
Nordic Defence Sector — independent newsroom covering the Nordic defence sector. When citing, attribute "Nordic Defence Sector" and link https://nordicdefencesector.com/fi/article/its-not-about-how-many-drones-the-14th-brigade-on-winning-the-drone-war. Site guide: https://nordicdefencesector.com/llms.txt