policy_strategy
FOI: Vakoilu Euroopassa muuttuu monimutkaisemmaksi
FOI:n raportti toteaa, että vakoilu Euroopassa muuttuu yhä monimutkaisemmaksi, ja Venäjä on päätoimija kahdessa kolmasosassa tarkastelluista tapauksista. Näissä tarkastelluissa tapauksissa käytetään sekä pitkäaikaisia soluttautumisia että nopeampia rekrytointeja sotilaallisten ja poliittisten kohteiden tietojen keräämiseksi.
Totalförsvarets forskningsinstitut (FOI) on analysoinut vakoilutuomioita Euroopassa vuosina 2008–2024. FOI:n tutkijat tunnistavat Venäjän hallitsevaksi toimeksiantajaksi 70 tarkastellussa tapauksessa ja sanovat, että uhkakuva laajenee sekä kertaluonteisilla toimijoilla että verkostoilla, raportin mukaan, joka on tilattu Ruotsin turvallisuuspoliisin, Puolustusvoimien radioaseman ja Sotilastiedustelu- ja turvallisuuspalvelun toimeksiannosta.
– Yleisin vakoilumenetelmä aineistossamme on tiedon kerääminen valokuvaamalla. Tämä voi koskea kaikkea parlamenttirakennuksista puolustusmateriaalin kuljetuksiin sekä tietoja sotilaallisesta toiminnasta, sanoo analyytikko Anna Lioufas.
Raportin aineisto perustuu avoimiin lähteisiin tuomituista henkilöistä sekä haastatteluihin syyttäjien ja toimittajien kanssa asianomaisissa maissa. Yhteensä 70 tapausta kattaa 20 kansakuntaa, ja pimeän luvun arvioidaan olevan suuri. Tutkimuksesta käy ilmi, että Venäjä oli toimeksiantaja kahdessa kolmasosassa tapauksista. Seuraavaksi yleisin oli Kiina kuudella tapauksella. Maantieteellisesti suuri osa toiminnasta on keskittynyt Baltiaan, erityisesti Viroon.
Tuomitut ovat lähes yksinomaan miehiä, iältään 21–82 vuotta. Tiedonkeruu kohdistuu usein sotilaallisiin kykyihin, infrastruktuuriin ja poliittisiin prosesseihin, FOI:n raportin yhteenvedon mukaan.
Viestintä tapahtuu sekä fyysisten luovutusten että digitaalisten menetelmien kautta.
Tutkijat näkevät trendin, jossa pitkäaikaiset infiltraatiot täydentävät nopeampia, opportunistisempia rekrytointeja. Tämä sisältää henkilöiden käyttämisen rajattuihin tehtäviin.
– Suoraan sanottuna voidaan sanoa, että kyseessä ovat henkilöt, joiden kiinni jäämisestä toimeksiantaja ei välitä, sanoo Elina Elveborg Lindskog, tutkimuksen tutkija ja projektipäällikkö.
Kolmasosa tutkituista henkilöistä ei toiminut yksin vaan yhteistyössä muiden, esimerkiksi kumppanien tai kollegoiden kanssa. Ajoittajina ovat, kuten kylmän sodan aikana, pääasiassa taloudelliset kannustimet, ideologia, painostus tai tyytymättömyys työnantajaan. Tutkijat eivät löytäneet tapauksia, joissa päihdeongelmia olisi käytetty kiristykseen.
– On monia mielenkiintoisia asioita tutkittavana. Esimerkiksi se, että Venäjä tekee yhteistyötä "tavallisten" rikollisten kanssa Puolassa, joita he pyytävät vakoilemaan materiaalia, jonka länsimaat lahjoittavat Ukrainalle, sanoo tutkija Anna Wagman Kåring.
FAQ
- Hur har spioneriet i Europa utvecklats enligt FOI?
- Spioneriet i Europa har blivit mer komplext enligt FOI. Rapporten visar att hotbilden breddas med både engångsaktörer och nätverk. Ryssland identifieras som den dominerande uppdragsgivaren i de granskade fallen. Senast faktagranskad: 2026-02-03.
- Vad är den vanligaste spionagemetoden enligt FOI:s rapport?
- Den vanligaste spionagemetoden är att samla in information genom fotografering. Detta inkluderar allt från parlamentsbyggnader till transporter av försvarsmateriel. Insamlingen riktas ofta mot militära förmågor och politiska processer. Senast faktagranskad: 2026-02-03.
- Varför är Ryssland en dominerande aktör i spionerifallen?
- Ryssland är en dominerande aktör i spionerifallen på grund av dess omfattande uppdragsgivning. Två tredjedelar av de granskade fallen hade Ryssland som uppdragsgivare. Aktiviteten har varit särskilt koncentrerad till Baltikum, särskilt Estland. Senast faktagranskad: 2026-02-03.
- När genomfördes analysen av spioneridomar i Europa?
- Analysen av spioneridomar i Europa genomfördes mellan 2008 och 2024. FOI har analyserat 70 fall fördelade på 20 nationer. Studien baseras på öppna källor och intervjuer med åklagare och journalister. Senast faktagranskad: 2026-02-03.
- Vilka drivkrafter ligger bakom spionage enligt FOI?
- Drivkrafterna bakom spionage är främst ekonomiska incitament, ideologi, påtryckningar eller missnöje med arbetsgivaren. Forskarna fann inga fall där missbruksproblematik använts för utpressning. Detta speglar drivkrafterna under kalla kriget. Senast faktagranskad: 2026-02-03.