policy_strategy
Suomi nostaa reserviläisten ikärajan 65 vuoteen vuodesta 2026 alkaen
Vuodesta 2026 alkaen Suomi nostaa reserviläisten ikärajan 65 vuoteen. Päätös merkitsee reserviläisten määrän kasvua ja on osa hallituksen strategiaa kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.
Suomi nostaa reserviläisten yläikärajan 65 vuoteen 1. tammikuuta 2026 alkaen. Päätöksen on hyväksynyt presidentti Alexander Stubb lainmuutoksella, joka vahvistettiin 22. joulukuuta 2025, Suomen puolustusministeriön mukaan.
Tiedotteessa todetaan, että asevelvolliset kuuluvat reserviin sen vuoden loppuun asti, jolloin he täyttävät 65 vuotta, riippumatta sotilasarvosta. Everstin tai kommodorin tai sitä korkeammassa arvossa oleville upseereille ei aseteta yläikärajaa, ja he pysyvät reservissä niin kauan kuin heidät arvioidaan palveluskelpoisiksi.
Lainmuutos tarkoittaa, että asepalvelusvelvollisuus pitenee 15 vuodella miehistölle ja viidellä vuodella upseereille ja aliupseereille. Puolustusministeriön mukaan tämä antaa Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle paremmat mahdollisuudet miehittää avainasemia poikkeusoloissa.
– Siirtymäkausi kestää viisi vuotta, jonka aikana reserviläisten määrä kasvaa 125 000:lla. Suomalaisten reserviläisten määrä tulee olemaan noin miljoona vuonna 2031. Tämä ja muut toimenpiteemme puolustuksen vahvistamiseksi osoittavat, että Suomi varmistaa turvallisuutensa nyt ja tulevaisuudessa, sanoo Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen tiedotteessa.
Tiedotteessa todetaan myös, että lainmuutos perustuu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan ja että se käytännössä koskee suhteellisen rajattua ryhmää. Ainoastaan reserviläiset, joille on osoitettu sodanajan tehtäviä, voidaan kutsua kertausharjoituksiin. Vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan osallistumiselle ei aseteta yläikärajaa. Puolustusministeriö ilmoittaa, että vastaava muutos tehdään siviilipalveluslakiin.